Olen elänyt viime viikot henkilökohtaisesti elämäni raskainta aikaa. Siksi olen joutunut matkustelemaan painavien matkatavaroiden kanssa Pudasjärven ja Pohjanmaan väliä useita kertoja julkisilla kulkuvälineillä.
Raskaiden laukkujen nostaminen junan piippuhyllylle ei naiselta ole aivan yksinkertainen juttu. Mutta joka ainoa kerta on joku (usein mies) sekä nostanut että myös laskenut ne hyllyltä alas.
Sama on toistunut Oulun rautatieasemalla, jossa portaita riittää sekä ylös että alas. Kun ihmiset ovat huomanneet ongelmani laukkujen kanssa, aina on joku rientänyt apuun ja jopa kantanut laukut pikavuoropysäkille, josta lähtee bussi Kuusamoon.
Meidänkin lehteä on monesti syytetty siitä, että uutisoimme vain huonoja ja ikäviä asioita. Tämän kirjoituksen tarkoitus on kertoa, että maailmassa on paljon hyviä ja auttavaisia ihmisiä.
Arvokasta apua olen saanut Pudasjärvelläkin aivan yllättävältä taholta. Nimeä en nyt tässä yhteydessä viitsi mainita, mutta tämä henkilö kyllä tietää, ketä tarkoitan.
Hädän hetkellä ihminen luultavasti oppii näkemään ympärillään sellaista hyvää, jota ei parhaina päivinään edes huomaa.