Painumaton hirsi. Keksintö, joka mahdollistaa ison julkisen rakentamisen. Hirsi, josta voidaan rakentaa suuria ja monimuotoisia rakennuksia. Pudasjärven Hyvän olon keskus on kaksikerroksiselta osaltaan betonirunkoinen, mutta yksikerroksinen osuus tulee kokonaan hirrestä. Päätyyn tulee myös korkea lasiseinä.
Pudasjärveläiset metsänomistajat voivat mielessään ajatella, että hirret ovat kotikylästä. Täyttä varmuutta siitä ei Kontio kuitenkaan voi antaa.
– Hankimme puun Kainuusta, Koillismaalta ja Etelä-Lapista, kertoo Kontion tehtaanjohtaja Tapio Anttonen.
Kontio hankkii puuta noin 130 000–140 000 kuutiota vuosittain, josta syntyy noin 60 000 kuutiota sahatavaraa. Lisäksi yhtiö ostaa sahatavaraa muualta noin 10 000 kuutiota. Hirren lisäksi tehtaalla puusta syntyy kuorta, sahanpurua ja kutterilastua. Nekin käytetään hyödyksi muun muassa lämmityksessä.
– Kontio tuottaa näistä sivuvirroista enemmän lämpöä kuin kuluttaa.
– Valtaosa ostamastamme puusta oli latvaläpimitaltaan yli 20 senttistä. Keskimitta on 4–4,5 metriä. Pisimmät ovat 5,5 metrisiä ja lyhyin 3,7 metriä.
Kontiolle tullessaan puu kuivataan ja sahataan.
– Lankut liitetään sormiliitoksin liimaamalla 12 metrisiksi.
Painumaton hirsi tehdään liittämällä perinteisen vaakatasossa olevan paksun lankun sijaan pystyssä olevia aihioita hirren sisään. Pintaan tulee aina sydänpuun puoli.
– Kun hirsi muodostuu pystyssä olevista lankuista, se ei voi painua kasaan. Ei siis tarvitse rakentaessa miettiä painumia. Painumattoman hirren menekki kasvaa koko ajan ja on jo ohittanut perinteisen liimahirren määrässä. Erityisesti sitä käyttää julkinen rakentaminen, mutta yhä enemmän myös yksityiset.
Painumaton on hieman työläämpi valmistaa.
– Hintaero tavalliseen ei ole kovinkaan merkittävä. Käytännössä se tehdään hallissa ja automatiikkaa valvomaan riittää yksi työntekijä.
Suurin piirtein puolet tehtaalle tulevasta puusta lähtee ulos valmiina taloina tai hirsinä.
– Teemme noin 1 500 rakentamisyksikköä vuosittain, josta noin 600 on taloja. Muut ovat muun muassa ulkorakennuksia ja hirsiä suuriin julkisiin kohteisiin.
Pudasjärven hankkeen lisäksi hirsikohteita on muun muassa Lestijärven koulu ja uusi Syöte-hotelli.
Verrattuna satojen vuosien takaiseen rakennushirteen, puhutaan nyt aivan eri tuotteesta.
– Edelleen se vanha hirsi elää hirsirakentamisena ihmisten mielikuvissa. Ensimmäiset liimahirsirakenteet tulivat kuitenkin jo 1980-luvulla.
Takavuosina keskusteltiin hirren lämpöeristyskyvystä.
– Omakotitaloissa riittää nyt 205 milliä paksu hirsiseinä. Hyvän olon keskuksen ulkoseinät ovat 275 millistä hirttä. Sisäosien väliseinät tehdään ohuemmasta hirrestä.
Kontiolla valmistetaan Hyvän olon keskuksen hirret työmaan rakentamisaikataulun mukaisesti.
– Hirsitoimitukset ja asennukset on jaksotettu useampaan asennusvaiheeseen. Hirsirakentamisen aikana tehtaalta työmaalle tulee hirttä rekallinen lähes joka toinen päivä, kertoo työpäällikkö Tomi-Olli Tolonen Kontiolta.
Rakentamisen hoitaa Kontion aliurakoitsija.
– Ammattitaitoisesta hirsiasennuksesta vastaa Hirsimestarit. Asennusaikataulu on yhdessä pääurakoitsijan kanssa ennalta sovittu ja vaiheistettu eri työvaiheisiin, jatkaa Tolonen.
Painumaton hirsi ei vaadi mitään jälkitöitä. Se kestää säävaihteluita. Hirsi kutistuu sen verran, että pintaan voi tulla pieniä halkeamia.
– Jälkikäteen tehtäviä hirsikehikon säätötöitä ei tarvitse enää tehdä.
Mäntyä käytetään 1 160 kuutiota, joka sitoo hiiltä 246 000 kg ja hiilidioksidia 900 000 kg. Hyvän olon keskus valmistuu vuonna 2021.
Hyvän olon keskus
Pudasjärven keskustaan valmistuvaan Hyvän olon keskukseen kootaan terveydenhoidon palvelut, kuntoutustoiminta, sosiaalitoimi, kulttuuritoimi, nuorisotoimi.
Rakennukseen tulee tilat myös kirjastolle, kahvilalle, näyttelytiloja, 300 paikkainen auditorio sekä kolme liiketilaa.
Päätielle näkyvä korotettu osa tulee olemaan 15 metriä korkea lasiseinä.
Hankkeen kustannukset ovat 43 miljoonaa euroa.
Rakennukseen käytetään noin 16 800 metriä hirttä.
Kontion hirsikuorman saapuessa Hyvän olon keskuksen työmaalle, tarkistetaan ensimmäisenä lähiaikojen sääennusteet.
– Voidaanko hirsiä ryhtyä asentamaan. Ei saa olla vesi- tai räntäsadetta. Mielellään pikkuinen pakkassää, kertoo Janne Kittilä YIT:stä.
– Näin ei tule vaurioita hirteen.
Pääurakoitsija YIT ei vastaa hirsirakentamisesta.
– Kontiolla on vastuullaan hirsien asennus.
YIT alkaa rakentaa eteenpäin vesikattoa kunhan hirsiseinät on saatu paikalleen.
Hyväolokeskus rakennetaan osittain kaksikerroksiseksi. Korkeat betonipylväät hahmottavatkin jo rakennusta.
– Palotekniset ratkaisut määrittelivät sen, että useampikerroksinen osuus rakentuu betonirakenteen varaan. Sisällä sielläkin osa väliseinistä on hirrestä.
Kittilä otaksuu, että painumattoman hirren käyttö tulee yleistymään.
– Hirsirakentaminen tulee kasvamaan ja varsinkin julkisilla rakentajilla läpi Suomen. Yksi merkitys on myös hirren hiilijalanjäljellä.
Rakentamismateriaalina hirsi on mukava käsitellä.
– Betoniseinää joudutaan jälkityöstämään. Hirsiseinään riittää pelkkä pintakäsittely
