Talvinen maanantai lokakuun 28. päivänä vuonna 2019 jää historian kirjoihin Hyvän olon keskuksen peruskiven muuraamispäivänä. Kipakassa pakkassäässä rakennustyömaalle kokoontui bussilastillinen kaupungin ja Oulunkaaren päättäjiä ja virkamiehiä, rakentajan ja rahoittajatahon edustajia sekä muita kutsuvieraita juhlistamaan hankkeen etenemistä.
Perustuksiin tallennettiin lieriö, jonka sisältä löytyy paikallisia lehtiä, kolikoita sekä Hyvän olon keskuksen ja Kurenalan koulun peruskirjat. Kapseli peittyi betonin alle, kun osallistujat vuorollaan täyttivät muottia.
Seremoniallisen muuraustilaisuuden jälkeen rakennustyömaalta siirryttiin Hirsikampukselle juhlimaan, missä toimijat kiittelivät toisiaan. He iloitsivat suunnitelmien mukaan edenneestä hankkeesta sekä hyvin sujuneesta monitahoisesta yhteistyöstä.
Tervetulosanoissaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä painotti, että päättäjille uudisrakentamiseen päätyminen on ollut arvovalinta, kun Hyvän olon keskus päätettiin rakentaa elinkaarensa päähän tulleiden ja sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten tilalle.
Tilaajan edustajana kaupunginjohtaja Tomi Timonen iloitsi siitä, että Pudasjärvi jatkaa valitsemallaan hirsirakentamisen tiellä, kun kunnan historian suurin rakennushanke päätettiin yksimielisesti toteuttaa. Timonen kertasi Pudasjärven hirsirakentamisen historiaa luettelemalla viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutettuja kohteita aina Karhukunnaan toimistorakennuksesta, Pikku-Paavalin päiväkotiin ja Hirsikartanosta Lumiareenaan.
– Monessako tämänkokoisessa kunnassa rakennetaan näin paljon? hän pohti ja viittasi myös suunnittelupöydällä oleviin rakennushankkeisiin ja yksityisten toimijoiden kohteisiin.
Timosen mukaan vilkas rakentaminen kertoo siitä, että Pudasjärvellä on hyvä vauhti päällä ja kaupunki haluaa vastata kuntalaisten palveluntarpeisiin.
Samalla Pudasjärvi liputtaa myös hirsi- ja puurakentamisen puolesta pitämällä esillä puun hyviä ominaisuuksia, eikä vähiten ekologisuutta. Töitä on kuitenkin vielä tehtävänä siinä, että puurakentamisen koko elinkaari otetaan huomioon esimerkiksi hiilijalanjälkilaskelmia tehdessä.
Timosen mukaan elinkaarihankkeilla nostetaan myös julkisen rakentamisen tasoa, kun rakentajan velvollisuudet jatkuvat vuosia eteenpäin.
– 20 vuotta on lyhyt aika. Tavoite on, että rakennukset ovat pystyssä ainakin seuraavat 150 vuotta.
Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson totesi Pudasjärven olevan hyvä esimerkki elinkaarimallilla toteutettujen rakennushankkeiden tilaajana. Hyvän olon keskus on Hirsikampuksen ja Hirsikartanon jälkeen jo kolmas kiinteistöleasing-rahoituksella toteutettu projekti paikkakunnalla.
– Palvelusopimuksella ulkoistetaan omistamisen riskit.
Juhlapuheen piti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen, joka totesi, että monesta epäonnekkaasta tilanteesta on sukeutunut hankkeen myötä todellinen onnenpotku ja hyvän olon lähde. Hän uskoo, että monumentaalisesta Hyvän olon keskuksesta muodostuu Pudasjärvelle uusi maamerkki.
Törmänen painotti myös käytännnön työn merkitystä:
– Hyvän olon keskuksessa toimii suuri joukko eri alojen ammattilaisia kuntalaisia varten. Nyt on myös uusien toimintamallien rakentamisessa perustusten valamisen aika.
YIT Suomi oy:n aluejohtaja Marko Palonen lausui pääurakoitsijan puheenvuoron ja totesi rakentamisen edenneen todella hyvin. Parasta aikaa työmaalla huhkii vajaa parikymmentä työntekijää ja ensi vuonna määrä nousee huippuunsa, 90–100 työntekijään.
– Käytämme paikallista työvoimaa ja palveluja mahdollisimman paljon.
Perustukset saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Vastaavan työnjohtajan Niko Steniuksen mukaan Kontiotuotteen hirsien nostamisen vuoro on viikolla kaksi eli heti tammikuun alussa.
Palosen mielestä Pudasjärvi on Suomen rohkeimpia kaupunkeja toteuttamaan uudenlaisia malleja, mutta totesi samalla, että Pudasjärven hankkeet ovat tervejärkisiä.
– Rakennus on palvelujakson jälkeen priimakunnossa, hän lupasi.
Hyvän olon keskus
Hyvän olon keskuksen rakennustyöt käynnistettiin elokuussa ja rakennus otetaan käyttöön syksyllä 2021.
Rakennukseen sijoittuu kaikki nykyisen terveysaseman ja kaupungintalon tiloissa toimivat sote-palvelut, kirjastopalvelut, nuorisopalvelut, työllisyyden hoidon palvelut ja kulttuuritoimintoja. Rakennukseen tulee myös auditorio-, kokous- ja liiketiloja.
Rakennuksen bruttoala on noin 9 300 m2 ja kokonaiskustannukset ovat 43 miljoonaa. Rakennusvaiheen investointikustannuksen osuus tästä on reilut 25 miljoonaa euroa.
Oulunkaaren ylilääkäri Tuula Saukkosen mukaan Hyvän olon keskus vastaa valtakunnan tason sote-linjauksiin erinomaisesti tarjoamalla laajan palvelujen kirjon edistyksellisellä tavalla saman katon alta. Saukkonen toivoo keskuksesta tulevan kuntalaisten kohtaamispaikan.
– Tilat mahdollistavat aivan uudenlaisia toimintamalleja, mikä näkyy asiakkaalle sujuvampina palveluina.
Kirjastosta muodostuu Hyvän olon keskuksen sydän. Niinpä kirjastonjohtaja ja henkisen kasvun ja kehityksen palvelukokonaisuuden koordinaattori Outi Nivakoski totesi muuraustilaisuuden juhlassa, että käytännön suunnittelutyössä on osallistettu sekä kuntalaisia että henkilökuntaa monin tavoin.
– Toimijoiden on tuotava seinien sisälle se olennainen eli sisältö.
Nivakosken mukaan suunnittelutyö on ollut ainutlaatuinen, kiehtova ja monella tapaa avartava kokemus, joka on syventänyt ja laajentanut näkemystä toimialoista.
Liikuntapalvelujen koordinaattori Elina Wachira painotti monialaisen yhteistyön merkitystä.
– Meillä kaikilla on yhtenäinen tavoite: se, että kuntalaisilla on hyvä olo. Rakennamme yhdessä hyvää oloa. Hyödynnetään toinen toistemme osaamista, hän kannusti puheessaan.
