Maakuntajohtaja Pauli Harju: Suurin muutos 150 vuoteen
– Kyseessä on Suomen suurin muutos 150 vuoteen, totesi maakuntajohtaja Pauli Harju, joka kävi maanantaina esittelemässä hallituksen valtakunnallisen hallintouudistuksen nykytilaa Pudasjärven valtuustosalissa.
Keskustan paikallisjärjestön kokouksessa puhuneen Harjun mukaan tämä on ”huikea harjoitus”: peräti kolmasosa julkisen sektorin toiminnasta on määrä panna uusiksi, mutta tiukkojen ehtojen mukaan kenenkään verot eivät saisi nousta.
Näillä näkymin näyttäisi siltä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi maakunnallinen itsehallintoalue saa järjestääkseen myös palo- ja pelastustoimen sekä maakuntaliiton tehtävät.
Näiden lisäksi vastuulle suunnitellaan myös osa Ely-keskuksen toimenkuvaan kuuluneista alueista, kuten työvoima- ja maaseutuhallinto. Tienpito ja liikennepuoli jäisivät edelleen valtion hoitoon.
– Pohjois-Pohjanmaan tasolla muutoksen piirissä on 20 000 työntekijää ja koko valtakunnassa kymmenkertainen määrä, vertasi Harju.
Hallintouudistuksen aikataulu on todennäköisesti seuraava: kesällä 2017 luodaan edellytykset; vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä valitaan maakuntahallinto ja uuden maakuntaperusteisen itsehallintomallin on määrä startata toimintaan vuoden 2019 alusta.
Tällä hetkellä ovat vielä tarkemmat neuvottelut käynnissä muodostettavan 18 itsehallintoalueen tarkemmista tehtävistä. Harjun tietojen mukaan tammikuussa selviää, mitä ne lopullisesti ovat.
Poliittista vääntöä käydään vielä esimerkiksi itsehallintoalueiden sisälle muodostettavista 15 sote-alueista. Kolme pienintä 18:ta joutuvat etsimään yhteistyötä isompiensa kanssa.
Pohjois-Pohjanmaata asia koskee Harjun mukaan siten, että kaksi niistä, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa, ovat naapurissa. Tarkempaa tietoa ei vielä ole, miten asiat käytännön tasolla toteutetaan, sillä asia on perin monimutkainen.
Kaikkiaan koko valtakuntaan jää viisi yliopistollista sairaalaa ja 12 täyden palvelun päivystyssairaalaa, joiden kanssa pienempien yksiköiden pitää toimintansa sopia, hän heitti esimerkkinä.
Pohjois-Pohjanmaalla on Harjun mukaan muuten hyvät edellytykset siirtyä itsehallintomalliin, sillä samankaltaisia harjoituksia on alueella jo suoritettu esimerkiksi sote-yhtymien muodossa.
– Ensin on tarkoitus muodostaa pariksi vuodeksi tilapäishallinto, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut pyörisivät. Vasta sen jälkeen aletaan pohtia henkilökunnan asemaa, rahoitusta ja omaisuuden siirtoja uudelle toimijalle.
Itsehallintoalueiden rahoituksesta päätöksiä on tulossa keväällä. Ottaako valtio sote-palvelut rahoittaakseen vai tuleeko maakuntavero, jolloin kunnat laskevat omaa verotustaan?
– Eriarvoistumisen vaara on olemassa. Pohjoisen näkökulmasta toivoisi, että verorasitus jakautuisi laajemmalle alueelle, jotta kärsijöiksi eivät jäisi ne kunnat ja alueet, joilla tulotaso on kaikkein heikoin.
