Idästä Suomeen levinnyt hirvikärpänen on vähitellen lisääntynyt Pudasjärvelläkin. Ensimmäisiä havaintoja kiusallisesta hyönteisestä on täällä tehty reilu vuosikymmen sitten.
Syksyllä 2007 havaittiin ensimmäiset hirvikärpäset teurastamolle tuoduista poroista. Silloin pelättiin koko poroelinkeinon olevan uhattuna vauhdilla leviävän loisen takia.
Pelot eivät kuitenkaan ole toteutuneet. On todettu, että hirvikärpäsen lisääntyminen onnistuu poron karvoituksessa selvästi kehnommin kuin hirven karkeammassa turkissa.
Voidaan jopa sanoa, että poro ainakin selvästi hidastaa hirvikärpäsen leviämistä, jäähän niiden hirvikärpäsnaaraiden lisääntyminen huonommaksi jotka poron kimppuun lentävät, siipensä pudottavat ja karvoituksen suojissa lajin urosten kanssa parittelevat.
Hirvikärpäsnaaras tuottaa lisääntyessään yhden toukan kerrallaan. Toukka koteloituu ja putoaa maahan. Loppukesällä alkaa aikuisvaihe, kärpäset lähtevät lentämään ja pyrkivät löytämään isäntäeläimen elinkiertonsa jatkumisen turvaamiseksi.
Yhdessä hirvessä voi pahimmillaan olla tuhansia hirvikärpäsiä. Yksi naaras tuottaa ilmeisesti muutamia kymmeniä toukkia elämänsä aikana. On havaittu, että ainakin tiaiset käyttävät hirvikärpäsen koteloita talviravintonaan, kun vain onnistuvat niitä löytämään.
Kulunut kesä näyttää olevan täkäläisen hirvikärpäskannan tähänastinen huippuvuosi. Eri puolilta pitäjää on tehty havaintoja, paikoin kiusallista hyönteistä on ollut todella paljon.
Erityisen runsas kanta vaikuttaisi olevan pitäjän kaakkoiskulmilla. Metsänhoitoyhdistyksen alueneuvoja Teemu Leppänen kertoo tuskailleensa kärpästen kanssa varsinkin Malisensuon alueella.
Korjuuesimies Ilkka Herukka Metsähallitus Metsätalous Oy:stä sanoo Jaurakkajärven Viitaperän seudun olleen toistaiseksi pahinta aluetta. Hänkin pitää Pudasjärven etelälaitaa runsaimman hirvikärpäskannan alueena.
Nykyisessä tehtävässään Herukka naurahtaa pääsevänsä ongelmasta vähällä, maastokäyntejä kun tulee selvästi vähemmän kuin talon suunnittelutöitä tekevillä.
Saman yhtiön metsuri Vesa Riekki kertoo loppukesän taimikonhoitotöissä havaintoja hirvikärpäsistä tulleen liiankin kanssa Jaalangan- Siivikon seudulla.
– Ihan haitalle asti niitä oli, ei koskaan ennen näin paljoa ole täällä ollut. Työpäivän päälle niitä ravisteltiin vaatteista mutta jäin niitä niin, että vielä aamulla puseron kauluksessa saattoi vönkiä.
Riekin vapaa-ajan työmailla Rojolassa ei tilanne ole läheskään yhtä ikävä. Ero Siivikkoon on kuin yöllä ja päivällä, hän kertoo.
– Hyvän vinkin voin riesasta kärsiville antaa. Pää paljaaksi, niin eivät ainakaan tukkaan änkeä. Kokeilin itse ja hyvin toimii.
Toimitusinsinööri Arto Ylilehto Maanmittauslaitoksesta on myös pannut merkille hirvikärpäsinvaasion. Erityisen paljon hän niitä on nähnyt Jongulla.
Ylilehto on pohtinut, voisiko alueelle keväisin nouseva tulva kasata koteloita laajemmalta alalta ja siksi kärpäsiä olisi huomattavan paljon Länsirannantien varren ryteiköissä.
Miehen havainnot näyttävät, että länsi- ja pohjoispuoli Pudasjärveä olisivat pienemmän kannan aluetta kuin toinen laita. Pintamolla marjastava Tiina Salonpää ei ole montaakaan hirvikärpästä kotimaisemissaan havainnut.
– Syötteellä luontokeskuksen ja 4H:n sienipäivän aikana taisi yksi havainto olla, vaikka meitä oli retkellä paljon. Ei niitä kyllä ikävä ole!
Asmuntilainen Reino Pöykiöniemi ei ole metsätöissä ollessaan juuri hirvikärpäsiä havainnut. Siuruan suunnan alueneuvoja Jari Kuukasjärven huomiot ovat samansuuntaisia.
Metsien miehet ovat jokseenkin yhtä mieltä siitä, että eniten hirvikärpäsiä havaitaan hirvien talvilaitumilta. Metsänhoitoyhdistyksen alueneuvoja Jari Tynillä on siitä Sarakylän suunnalta selviä todisteita.
– Niillä alueilla, missä taimikkotuhoja on paljon, ovat hirvikärpäset vaivana, varsinkin tämän loppukesän aikana. Ei niitä vaaramaissa näy, eiväthän hirvet siellä talvehdi.
Tutkijoiden mukaan hirvikärpänen ei ole mikään mestarilentäjä, enintään se pystyy siirtymään joitain satoja metrejä syntypaikoiltaan. Kun se tipauttaa siipensä heti hirven turkkiin iskeydyttyään, ei jatkokyytiä ole tiedossa.
Näistä puolin hirvikärpäsen lennot alkavat olla lennetyt. Se lentää, jos lämmintä on yli seitsemän astetta. Hengissä ne sinnittelevät vielä parinkymmenen asteen pakkasessa.
