Holmströmin suvusta koostuva 16 hengen porukka päätti sopivan tilaisuuden eteen tullessa hankkia suvun perustaman Hirvaskosken ruukinkartanon itselleen.
Kaupat tehtiin perustetun kiinteistöosakeyhtiön nimiin. Vanhojen rakennusten mukana tuli myös metsää ja kolmisenkymmentä hehtaaria peltoa. Kunnostustöihin ryhdyttiin heti, niin kartanon päärakennuksessa kuin pelloillakin.
Kun osakkaissa löytyy väkeä arkkitehdeistä lähtien, päätettiin kunnostustyöt tehdä mahdollisimman paljon talkoilla. Sen verran on tosin vierasta työvoimaa tarvittu, että sähkötöissä on ollut OSAO:n Pudasjärven yksikön sähköalan opiskelijoita.
Eniten töitä on paiskittu tilan vuonna 1846 valmistuneessa hirsisessä päärakennuksessa. Sen ulkomitat ovat 30 metriä pituutta ja 10 metriä leveyttä. Talon alla on vielä kivistä tehty kellari ja vintissä pari kamaria, lähinnä kesäkäyttöön tarkoitettuja.
Kun kunnostettavana on yksitoista huonetta, työtä riittää, toteaa yksi osakkaista, Pudasjärven eläkkeellä oleva kirkkoherra Oskari Holmström. Hän kertoi, ettei tiedossa ollut työmaa aloittaessa pelottanut.
Urakkaa on helpottanut se, että edellinen omistaja on pitänyt rakennuksesta huolta. Sen ikkunat on entisöity huolella ja katto on hyvässä kunnossa.
– Pientä pelkoa oli alimpien hirsien kunnosta. Kun vankkojen kiviperustusten kuve aukaistiin, huomattiin kaiken olevan kunnossa. Vain pieni pätkä hirttä on pitänyt uusia tambuurin seinään.
Hirsirakentamiseen Oskari Holmströmkin pääsee paneutumaan kunhan työn alle otetaan kolmeosainen aitta. Sen alimmat osat pitää kengittää.
– Eiköhän kunnon puuta löydy, liimahirrellä ei täällä aittaakaan korjata.
Kunnostustöitä tehdään Museoviraston ohjeiden mukaan. Sieltä on käyty paikalla ja hyviä ohjeita saatu. Viraston mukanaoloa ei koeta rasitteeksi vaan avuksi, vakuuttaa Veikko Laakso.
Ohjeita on työhön tullut myös ProAgrialta ja taloudellista apua ely-keskukselta, talkoolaiset kertovat.
Veikko Laakso on päässyt perehtymään rakennusten restaurointiin jo aiemmin ja kertoo sitä sattumalta oppineensa. Oskari Holmströmin näkemyksen mukaan Laakso on ihan lajin erityisosaaja ja perehdyttänyt toisia osakkaita työhön.
Taitoa löytyy myös Veikon velipojalta Väinö Laaksolta, joka opiskelee Oulussa rakennusmestariksi. Vankkaa osaamista tarjoavat myös porukan arkkitehdit Ulla Mitiku ja Matti Pohjola, Holmström kertoo.
Toiset taas kiittelevät Oskari Holmströmin ja Elisa Laakson tehneen paljon töitä myös isompien talkoiden ulkopuolella.
Holmström kertoo osan osakkaista tekevän talkoita tilan pelloilla. Niitä on kunnostettu ja kesällä korjattu heinää. Metsäänkin talkoolaiset aikovat turvautua, järeää puuta kun tarvitaan ainakin sen aitan seiniin.
Kunnostusta tehdään mahdollisimman paljon vanhaa materiaalia käyttäen. Listoja on säästetty, kunnostamalla ne kelpaavat käyttöön edelleen. Käyttöä löytyi myös aikoinaan kartanon raamisahalla sahatuille laudoille.
– Niitä tarvitaan listoituksen lisänä. Näkyviin jätetään raamin jälki, laudat kaipasivat vain pientä puhdistamista.
Veikko Laakso kertoo kunnostuksessa käytettävän perinnemaaleja. Ensi kesänä tarvitaan keltamultaa, kun talon hyvässä kunnossa oleva ulkovuoraus viimeistellään.
Erityinen ylpeyden aihe omistajille on salin vanha linoleumilattia. Se on käytöstä kärsinyt, vähin rikkoutunutkin. Ahkeran selvittelyn tuloksena Anna-Riitta Holmström löysi Ruotsista taitajan, joka tulee opastamaan lattian kunnostuksessa.
Talo on viime vuodet lämmennyt maalämmöllä. Sen tueksi ollaan kunnostamassa kaikki kymmenen tulisijaa isosta pirtinuunista pönttöuuneihin asti.
Oskari Holmström lupaa talkoolaisille urakkaa löytyvän myös halkorantteella, uuneihin kun tarvitaan puuta.
Sen ovat talkoolaiset huomanneet, että vanhan rakennuksen kunnostuksessa ei suorakulmaa tai vatupassia tarvita. No, tapettien saumat sentään tehdään pystysuoraan, Veikko Laakso muistuttaa.
Kolme huonetta koko urakasta alkaa olla valmiina. Muissa töitä jatketaan. Erityisesti listoitus kynsittää päätä, miehet kertovat. Listoilla on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan piilottaa seinille vedetyt sähkö- ja lämmitysjohdot.
Eräänlainen tavoite kuitenkin on saavutettu. Talon huoneita aletaan vuokrata. Majoitustilaa löytyy 12 yöpyjälle. Vanha rakennus sopii omistajien mukaan esimerkiksi seminaarien pitopaikaksi tai rauhoittumiseen.
Juhlien järjestämiseenkin tilat sopivat omistajien mukaan hienosti, mutta vuokrauksen lisäksi ei toistaiseksi tarjota muita palveluita. Niitä kuitenkin löytyy, esimerkiksi ruokaa tarjoaa ihan oma kylän yritys Tulitauko, Anna-Riitta Holmström kertoo.
Hirvaskosken kartanoa kaavaillaan myös yhdeksi Moderni hirsikaupunki-hankkeen tutustumiskohteeksi.
Talon sähkötöissä mukana ollut OSAO:n Pudasjärven yksikön lehtori Esko Siven kertoi oppilaiden jo ehtineen niin purkaa vanhaa kuin tehdä uutta.
Vuosikymmenten takaiset asennukset menevät pääosin uusiksi, nyt kun vaaditaan maadoitetut ja vikavirtasuojilla varustetut asennukset. Oppilaille hyvä, kun nähdään vanhan ja uuden ero, Siven sanoo. Hän kertoo työmaalla sekä tekevänsä itse että ohjaavansa oppilaita.
Normaalisti työmaalla käydään oppilasryhmän kanssa kerran viikossa. Syksy on harjoitustöissä kiivainta aikaa, ja kohteita on löytynyt ihan riittävästi, Siven kertoo.
