Syötteen kansallispuistossa ja muillakin lähiseudun suojelualueilla huoltotöitä urakoinut pintamolainen Matti Salonpää aikoo tehdä työtarjouksen myös tänä vuonna päättyvän sopimuksen jatkosta.
Viisi vuotta hän on huolehtinut yrittäjänä Syötteen kansallispuistossa huolto- ja kunnostustöistä. Välillä urakoitavaa on ollut myös Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa.
Siellä on viimeksi ollut työn alla Rukan ja Oivangin välinen maastopyöräreitti. Kolmen kelkan ja miehen voimin on siellä maastoon kuskattu 180 tonnia mursketta reitin kestävöittämiseksi.
Vähän vähemmän, 140 tonnia, on samalla kokoonpanolla ajettu mursketta Syötteen kansallispuiston poluille. Siellä on ollut tarvetta myös pitkospuille, joita sentään paikoin vielä käytetään.
Urakkaan on Salonpäällä kuulunut myös puiston, välillä kahdenkin, autiotupien ja taukopaikkojen polttopuuhuolto.
– Se jatkuu vielä loppukeväällä, suosituimmissa paikoissa puuta menee paljon ja se pitää kuskata liitereihin talvella, yrittäjä kertoo vuoden kulusta.
Syötteellä puuta on mennyt parisataa kuutiota vuodessa, Oulangalla meni se tuplaten, mies kertoo.
Mitä tahansa palavaa ei Salonpää retkeilijöiden lämmikkeeksi ole hankkinutkaan. Liitereihin on viety kunnon honkapölkkyjä.
Honkaa hän on ostanut pääasiassa Kuusamon yhteismetsältä. Alkuun sitä sai nätisti Venäjältä, mutta sitten rajamuodollisuudet ovat tuontia hankaloittaneet liikaa.
Metsähallituksen luontopalveluiden suunnitelmat lopettaa joidenkin retkikohteiden huolto, tai ainakin tarjota sitä muille toimijoille, ei Salonpäätä harmita.
– Ne ovat niitä minun kannaltani hankalimpia huollettavia. Ainakaan polttopuun menekki ei vähene, suosituimmissa paikoissa käyttö näkyy lisääntyvän koko ajan.
Huolta kuitenkin tuo jatko. Kun ikää on vasta vajaa 60, naurahtaa Salonpää vielä ainakin viisivuotisen sopimuksen olevan tarpeen. Pitempääkään hän ei panisi pahakseen.
Kokemusta alalta on, Salonpää oli samantyyppisissä töissä 28 vuotta palkansaajana.
– Yrittäjänä pitää olla erilainen asenne työntekoon, mutta parasta hommaa tämä on kyllä ollut.
Kun töitä saa tehdä luonnossa ja omaan tahtiin, saa olla tosi tyytyväinen, Matti Salonpää sanoo.
Luontopalveluiden puistomestari Raimo Moilanen kertoo tänä talvena töitä tehdyn omalla vakioporukalla. Kesäksi otetaan muutama tilapäinen työntekijä.
Pari vuotta sitten saadun maastopyöröreittien rahoitus alkaa olla käytetty. Vielä niillä nostetaan Luontokeskukseen vievälle Erätielle komea portti.
– Hirrestä tietenkin, samoin Teerivaaraan tehtävät päivätupa ja liiteri-vessa.
Teerivaaran uusi reilun neljän kilometrin pituinen päiväreitti on kesällä tehtävää viimeistelyä vaille valmis.
Myös muutamia uusia maastopyöräreittejä on siinä kunnossa, että ne ovat kesällä ajettavissa, Moilanen kertoo.
Reilu kilometri hirttä kulkee Timo Vähäkuopuksen kourien kautta Jukuanvaaran hallilta Syötteelle vielä kevään aikana.
Jo tämän kuun aikana nousee Luontokeskukseen vievälle Erätiel-le viisi metriä korkea ja seitsemän metriä leveä tuloportti.
Seuraavaksi Hirsinööriä työllistää Teerivaaraan tulevien rakennusten teko. Hirrestä nekin valmistuvat.
Salvutyö ja piilutus, kesän tultua pysytys, kuuluvat Jukuan miehen urakkaan.
Ensimmäista kertaa ei Vähäkuopus ole asialla. Hänen käsialaansa ovat monet Syötteen kansallispuiston rakennukset.
Mukavimpana työnä Vähäkuopus muistaa Rytivaaran kruununtorpan pihapiirin rakentamisen vuosituhannen alussa.
Siellä hirsien piilutus tehtiin perinteisesti kirveellä perinteitä kunnioittaen, nyt sama työvaihe tehdään kevyesti hiomakoneella.
Hirsirakentaja kokee tekevänsä tärkeää työtä.
– Luonnossa liikkujat tarvitsevat kunnollisia taukopaikkoja ja niiden sekä monipuolisten reittien ansiosta kaikki alueen yrittäjät hyötyvät lisääntyvästä kävijämäärästä, Timo Vähäkuopus luottaa Syötteen alueen vetovoimaan.