Hir­si­ta­lo kuntoon pe­rin­tei­tä vaalien – "Mel­kein­pä sy­dä­mes­tä ottaa, kun näkee van­ho­jen hir­si­ra­ken­nus­ten ra­pis­tu­vat Pu­das­jär­vel­lä"

<p>Pirtin sisustuksessa on tavoitteena vuosikymmenten takainen henki. Perinnerakentajien taidoille on kysyntää ja töitä riittäisi, mutta tekijät ovat vähissä, tietää monenlaisia taloja ja mökkejä pystyttänyt yrittäjä Veli-Matti Hanhisuanto.</p> Sisustus on hankittu kierrätysperiaatteella. Vanha puhelin on yksi mieluisista löydöistä.
Pirtin sisustuksessa on tavoitteena vuosikymmenten takainen henki. Perinnerakentajien taidoille on kysyntää ja töitä riittäisi, mutta tekijät ovat vähissä, tietää monenlaisia taloja ja mökkejä pystyttänyt yrittäjä Veli-Matti Hanhisuanto.
Pirtin sisustuksessa on tavoitteena vuosikymmenten takainen henki. Perinnerakentajien taidoille on kysyntää ja töitä riittäisi, mutta tekijät ovat vähissä, tietää monenlaisia taloja ja mökkejä pystyttänyt yrittäjä Veli-Matti Hanhisuanto.
Kuva: Toivo Kiminki

Melkeinpä sydämestä ottaa, myöntää Veli-Matti Hanhisuanto itsestään tuntuvan, kun näkee monien vanhojen hirsirakennusten rapistuvan Pudasjärvellä.

Mies on itse tehnyt osansa sellaisten kunnostamisessa, mutta työtä riittäisi paljon.

– Ensi kesäksikin on töitä tiedossa minkä tehdä ehtii. Talvi ja kevät ovat alalla hiljaista, mutta valmisteluja voi tehdä.

Sellaisetkin Hanhisuannolta onnistuvat. Parin kevään tauon jälkeen hän lähtee kiertämään kenttäsirkkelinsä kanssa pitäjää.

Kylmillään ei sirkkeli ole silti ollut, rakennustavaraa, hirttäkin, on sahattu miehen Pärjänsuolla olevan mökkitontin laidalla.

Hirttä alan yrittäjänä reilut kaksi vuosikymmentä toiminut Hanhisuanto on tarvinnut vanhojen rakennusten alimpien hirsien uusimiseen, kengittämiseen.

Hanhisuantojen mökki on kunnon rossipohjalle tehty perinteinen hirsirakennus.
Hanhisuantojen mökki on kunnon rossipohjalle tehty perinteinen hirsirakennus.
Kuva: Toivo Kiminki

Perinteisten hirsirakennusten arvonnousun Hanhisuanto odottelee viriävän Pudasjärvelläkin.

Sen verran sitä toki on ollut, että töitä on alaan perehtyneelle yrittäjälle löytynyt.

Etelämpänä Hanhisuanto tietää kunnostettavan hyvinkin kehnoon kuntoon ajautuneita hirsikehikoita.

– Tekijöistä vain on pula. En sitä ihmettele, työ on likaista ja raskasta, eikä millään muotoa helppoa.

Mies on itsekin tehnyt kaikenlaisia rakennustöitä. Perinnerakentamiseen hän naurahtaa melkeinpä ajautuneensa, kysyntää kun oli paljon ja itsellä lajiin kiinnostusta.

Ihan vanhan rakennustaidon kunnioittamisen vuoksi Veli-Matti Hanhisuanto yllyttääkin kaikkia hirsirakennusten omistajia tutkimaan niitä.

– Ostajia on, jos ei itsellä kiinnosta. Mutta ainakin katot kannattaisi omistajien kunnostaa, se jatkaa kehikon ikää kummasti.

Katon vuotaminen alkaa näkyä yläpohjan rakenteiden lahoamisena äkkiä. Entisaikaan yläpohjan eristeenä on käytetty monenlaista luonnosta kerättyä, muurahaispesistä lähtien.

Kun yläpohjassa on niiden lisäksi usein hiekkaa tai savea, ei rakenne juuri vuotovettä siedä, yrittäjä varoittaa.

Sisustus on hankittu kierrätysperiaatteella. Vanha puhelin on yksi mieluisista löydöistä.
Sisustus on hankittu kierrätysperiaatteella. Vanha puhelin on yksi mieluisista löydöistä.
Kuva: Toivo Kiminki

Perinteinen hirsi on Hanhisuannon ehdoton suosikki rakentamisessa. On hän pystytellyt työkseen teollisia hirsikehikoitakin, joukossa suuria ja komeita.

– Onhan liimatussa lamellihirressä hyviäkin puolia. Sisäilman kannalta se on hyvä.

Perinteinen hirsirakentaminen ei suuressa mitassa enää onnistuisi, Hanhisuanto myöntää.

– Riittävän vankat rungot alkavat nykymetsissä olla kovin harvassa.

Tällainenkin on monen hirsitalon seinässä ollut, valtion puhelintalon merkki on lähtöisin Ruuhensuolta.
Tällainenkin on monen hirsitalon seinässä ollut, valtion puhelintalon merkki on lähtöisin Ruuhensuolta.
Kuva: Toivo Kiminki

Tiukassa olisi olla löytää runko, josta Hanhisuannon perheen vapaa-ajan asunnon haltiahirren saisi veistettyä.

Pärjänsuolle pystytetyn, Syötekylästä sinne siirretyn hirsitalon laipion kannattajahirsi kun on 11 metriä pitkä ja riittävän vankka välikattoa lämpöeristeineen kannattamaan.

Vuonna 1950 silloiseen Vaarankylään salvettu rakennus on tehty kuusituumaisista hirsistä.

– Ne ovat enimmäkseen kuusta ja sahattu Rengas-Reinona tunnetun miehen kenttäsirkkelissä.

Lukkonurkat ovat viimeisen päälle ammattilaisen tekoa Hanhisuanto huomasi rakennusta omalle tontille pystyttäessään.

Noin 80-neliöisen rakennuksen teossa ja sisustuksessa on noudatettu tiukasti perinteitä.

Pirtin hirsiseinät on piilutettu. Pulmana on toistaiseksi maalaamattoman lankkulattian käsittely.

– Kunnon lattiamaalia ei ole vielä löytynyt, mitään muovisekoitteita ei tänne laiteta, Hanhisuanto painottaa.