Pudasjärven Hyvän olon keskuksessa pilotoidaan ympäristöministeriön uutta rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää. Hiilijalanjälkilaskenta tarjoaa tietoa kohteen ilmastovaikutuksista koko sen elinkaaren ajalta.
YIT vastaa Hyvän olon keskuksen suunnittelusta, rakentamisesta sekä kohteen ylläpidosta 20 vuoden ajan.
– Meille on erittäin mielenkiintoista päästä mukaan kehittämään kansallista laskentamenetelmää, syventämään ymmärrystämme sekä saada viimeisintä tietoa kohteestamme, kertoo Pohjois-Suomen talonrakentamisen aluejohtaja Marko Palonen YIT:ltä.
– Pudasjärvi on edelläkävijä suomalaisessa julkisen sektorin hirsirakentamisessa. Tähän kuvaan sopii siten erinomaisesti myös hiilijalanjäljen arviointimenetelmän pilotointi. Osallistuminen tähän mennessä suurimmalla rakennuskohteellamme on monessa suhteessa hieno ja tärkeä asia, sanoo Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen.
Rakennusten elinikä on kymmeniä, joskus jopa satoja vuosia, minkä vuoksi koko elinkaaren hiilijalanjäljen ymmärtäminen on tärkeää. Hiilijalanjälki auttaa myös hahmottamaan rakennuksen kokonaisvaltaisen ilmastovaikutuksen pelkän energiankäytön tai -tehokkuuden sijaan. Käytössä on lukuisia erilaisia laskentametodeita, jolloin tulosten vertaileminen on haastavaa.
Ympäristöministeriön kehittämän rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten yhtenäistä laskemista. Arviointimenetelmää on kehitetty yhdessä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa vuodesta 2017, jolloin ympäristöministeriö julkaisi vähähiilisen rakentamisen tiekartan, jonka päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta. Menetelmän pilotointi aloitettiin syksyllä 2019 ja sen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin ympäristöministeriön valmistelema arviointimenetelmä soveltuu tavanomaisten suunnittelu- ja rakennushankkeiden käyttöön.
– YM:n laskentamenettelyn odotetaan yhtenäistävän käytäntöjä ja laajentavan laskennan suosiota huomattavasti. Tässä näkyy osaltaan myös se, että YM:n laskentamenetelmästä odotetaan 2020-luvun aikana muodostuvan säädösohjauksen työkalu samaan tapaan kuin energiatehokkuutta jo ohjataan E-luvulla, kertoo hiilijalanjäljen laskennassa kumppanina toimivan Green Building Partners Oy:n Juhani Huuhtanen.
Ympäristöministeriö valitsi 15 pilottikohdetta, joille myönnettiin taloudellinen tuki hiilijalanjälkilaskentaa ja raportointia varten. Kohteina on sekä julkisia että yksityisiä rakennushankkeita ympäri Suomea. Myös Pudasjärven Hyvän Olon Keskukselle myönnettiin tukea pilotointia varten.
Pudasjärven Hyvän olon keskus käsittää tilat terveydenhuollon, kuntoutustoiminnan, sosiaalitoimen, kulttuuritoimen, kirjaston ja nuorisotoimen tarpeisiin. Lisäksi kiinteistössä sijaitsee kolme liiketilaa. Hanke on suunniteltu koko elinkaarta silmällä pitäen ja se toteutetaan pääasiassa hirsirakenteisena.
– Hirsirakentaminen on ekologinen valinta pitkän käyttöikänsä vuoksi ja se sopii ekologisuutensa ansiosta hyvin julkisiin tiloihin. Lisäksi elinkaarimallin avulla pystymme kokonaisvaltaisesti huolehtimaan kohteen käytettävyydestä ja toimintojen vaatimasta palvelutasosta ympäristöystävällisesti, kertoo elinkaarihankkeista vastaava johtaja Hannu Soikkeli YIT:ltä.
Hankkeen rakentaminen aloitettiin elokuussa 2019 ja uudet tilat on määrä ottaa käyttöön syyskuussa 2021.
– Pudasjärven kaupunki on kiinnostunut rakennusten elinkaaresta ja puumateriaalin loppukäytöstä. Kaupunki jatkaa valtuuston linjaamaa päätöstä, jossa julkisessa rakentamisessa tutkitaan ensin se vaihtoehto, että voidaanko kohde rakentaa hirrestä. Tämä tutkimushanke Hyvän olon keskuksen kohdalla tukee kaupungin tavoitteita ja selvitystyötä puunkäytön ekologisuudesta, toteaa kaupunginjohtaja Tomi Timonen.
