Hillankukkia on suot valkoisenaan. Tätä näkyä on Koillismaalla odotettu. Juuri nyt on marjasadon kannalta kriittisimmät hetket meneillään. Alkuviikon navakka tuuli varisteli paikoin kukintoja.
– Jos vain tarvitsisi hyttysmyrkkyä metsässä, niin kaikki olisi hyvin, mutta ei, pölyttäjiä ei juuri ole, harmittelee Vesa Riekki Pudasjärvellä.
Taivalkoskella kukinta on hieman myöhemmin ja Kalevi Remes on Riekkiä toiveikkaampi.
– Soiden pohjoisreunoilla, mistä lumi suli aiemmin, on hilla kukkimassa. Eteläreunoilla ei vielä. Vettä on myös metsissä ja soilla runsaasti ja takaan, että hyttysiä on. Vesi suojaa myös hillankukkia.
Vesa Riekki kertoo hillan kukkivan Pudasjärvellä avosoilla ja myös korpimailla.
– Hillan poiminta alkaa Pudasjärvellä 13. heinäkuuta alkavalla viikolla, laskee Riekki.
Mustikka ja hilla kukkivat juuri nyt komeasti Pudasjärven alueella.
– Viime viikolla näkyi ensimmäiset kukat. Kukinta kestää viikon - pari. Eri paikoissa vähän eri aikaan. Aurinkoisilla paikoilla kukinta alkaa aiemmin.
Kukinta alkoi poikkeuksellisen aikaisin lumien sulamisesta.
– Viimeiset lumet sulivat toukokuun lopulla ja nyt on jo hilla kukassa. Vuonna 2017 oli pitkään kylmää ja hilla alkoi kukkia vasta juhannuksena. Silloin poimimaan päästiin vasta elokuun alussa.
Nytkin hillastajan pelkona on hallayöt ja rankat sateet.
– Juhannuksen seuduillahan sitä on ollut hallaöitä, joka vuosi niitä on ollut, muistuttaa Riekki.
– Mutta jos hallaa ei ole, niin avosoilta saadaan polvillaan poimia hilloja. Jos käy halla tai rankkasateet, niin sitten selkä kipeytyy poimiessa.
Riekin viisaus tahtoo kertoa, että hillojen ollessa harvassa täytyy kyykistellä enemmän.
Taivalkoskella Kelevi Remes sanoo hillan ohella myös mustikan kukkia olevan mukavasti.
– Pölyttäjiä näyttäisi myös olevan ihan hyvin. Keleistä riippuen noin kuuden viikon kuluttua kukinnasta hilla olisi marjassa.
Remes ei usko suomalaisten innostuvan poimimaan kauppamarjoja.
– Nuorisoa ei ole soilla eikä metsässä näkynyt.
Luonnonvarakeskus tekee ensimmäisen metsämarjojen satoennusteensa ensi tai seuraavalla viikolla. Luke laskee kukintoja ja marjoja metri kertaa metrin koealalta.
– Mustikan kukinta on aika hyvä, selkeästi parempi kuin viime vuonna. Ranuan seudulla alkoi hillan kukinta viime viikolla, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.
Itäisellä Uudellamaalla on koealalta laskettu 713 mustikankukkaa, Varsinais-Suomessa ja Kuopion seudulla on myös 300-400 kukkaa neliömetrillä.
– Eihän tällaista kukintaa ole ollut aikoihin. Uudenmaan määrä on tämän kauden ennätys. Kajaanissa on koealalla nyt vain keskinkertainen kukinta.
Luonnonvarakeskuksella ei ole seurantaa pölyttäjien määrästä.
– Tulos nähdään vasta siinä vaiheessa kun raakileista saadaan koealoilta tuloksia.
– Lentosää pölyttäjille on kuitenkin hyvä, poutainen, mutta hieman vähemmän tuulta saisi olla.
Pari viimeistä vuotta ovat olleet heikkoja marjavuosia.
Peltola sanookin nyt elettävän kriittisintä vaihetta marjasadon kannalta.
– Pölytyksen onnistuminen on merkittävin marjasadon kannalta. Muiden vaiheiden riskit ovat huomattavasti alhaisemmat. Kukinta ja pölytys määräävät sadon.
Vuodet 2015 ja 2016 olivat marjasadon osalta huippuvuosia. Vuosi 2017 oli kohtuullinen, mutta pari viimeistä vuotta ovat olleet heikkoja.
Peltola ei usko, että thaimaalaisten poisjääntiä voitaisiin kotimaisin voimin paikata kaupallisen poiminnan osalta.
– Ulkomaalaiset ovat poimineet yli 90 prosenttia kauppamarjoista.
Kauppa saattaakin korvata puutteen tuontimarjoilla.
– Suurin osa mustikoista tulee Valko-Venäjältä ja Ukrainasta.
Marjoja poimitaan enemmän kuin aikoihin. Vuosi 2015 oli hyvä marjavuosi, jolloin tärkeimpiä metsä- ja suomarjojamme kerättiin talteen 64,5 miljoonaa kiloa. Ulkomaalaiset poimijat keräsivät tästä määrästä noin 20 prosenttia. Luonnonmarjojen taloudellinen arvo kipusi yli 120 miljoonaan euroon. Joka toinen suomalainen marjastaa, kertoo Luonnonvarakeskus nettisivuillaan.
– Marjasatotasoon vaikuttavat esimerkiksi edellisen vuoden säätila, lumipeite, kuluvan kesän sää- ja tuuliolot sekä pölytyksen onnistuminen, lukee sivustolla
Myös metsänkäsittelyllä ja -hoidolla on vaikutuksia marjasatojen muodostumiseen.
– Mustikan versot eivät kestä avohakkuualojen suoraa auringonpaistetta eivätkä maaperän kuivumista. Harvennushakkuut tuovat lisää valoa ja kohentavat niin mustikan ja puolukan satonäkymiä.
Rainer Peltola muistuttaa myös, että marjasadossa voi olla suuriakin paikallisia vaihteluita.
