Geologian tutkimuskeskus aloittaa elokuun alussa kairaukset viime talvena saamallaan varausalueella Pintamolla.
Geologisiin tutkimuksiin ja mahdollisten malmiesiintymien löytymiseen tähtäävät syväkairaukset tapahtuvat osin valtion ja osin yksityisten mailla maanomistajan luvalla.
Tutkimuksia johtavan geologi Tuomo Karisen mukaan alueelle on tarkoitus tehdä useampia reikiä, joissa mennään jopa 900 metriin saakka.
Kairauskaluston paikalle toimittaa kotimainen urakoitsija ADC Oy Rovaniemeltä. Yhtiöllä on toimintaa koko Pohjois-Suomen alueella sekä myös Pohjois-Ruotsin malmikentillä.
Pintamon kalioperä kuuluu Karisen mukaan samaan 2450 miljoonaa vuotta sitten syntyneeseen geologiseen jaksoon kuin entinen Mustavaaran kaivos ja sieltä Syötteen seudulle jatkuva kerrostuma, joka on pääasiassa vanadiinipitoista magneettigabroa.
– Pintamolla on nyt tarkoitus kairata läpi koko kerrostuma ja katsoa, mitä sieltä löytyy, kertoo geologian tohtori, joka on tulevasta työmaastaan innoissaan.
Alueen geologia on hänelle ennestään tuttua. Aikanaan hän teki väitöskirjansa koko Koillismaan lävistävän intruusiokerrostuman platinaryhmän metallien rikastumisesta. Lisäksi Karinen on toiminut aikanaan viimeisimmän Mustavaaran kaivosprojektin päägeologina.
Viime talven aikana GTK on suorittanut Pintamolla geofysikaalisia mittauksia. Niitä on tehty lumen aikana pääasiassa jalkapelissä kannettavilla mittalaitteilla.
Mittauksia on tehty Pintamojärven länsipuolelta Haisuvaaraan ulottuvalla varausalueella.
Aluevaraus on tehty työrauhan vuoksi, ettei esimerkiksi alueen malmivaroista kiinnostuneet suuremmat malminetsintäyhtiöt voisi omilla varauksillaan töitä keskeyttää.
Karisen mukaan GTK ei harjoita varsinaista malminetsintää eikä kaivostoimintaa, sillä siihen sillä ei ole resursseja. GTK vain tutkii ja tekee tiedettä. Jos malmia löytyy, pohditaan, miten se on syntynyt. Jos malmeja ei löydetä, silläkin on tieteellinen merkitys.
Valtion omistaman tutkimuslaitoksen tarkoituksena on Karisen mukaan kartoittaa Suomen kallioperää, jotta tiedettäisiin, mitä siellä on. Se on eräs huoltovarmuustekijä. Pintamon tapauksessa tutkitaan kallioperää myös magneettisten ja sähköisten häiriöiden aiheuttajien varmistamiseksi.
Mikäli tutkimustöissä kuitenkin mielenkiintoisia mineraaleja löytyisi, asiasta raportoitaisiin Työ- ja elinkeinoministeriölle, joka päättää jatkotoimista.
– Jos katsotaan aiheelliseksi, haetaan alueelle malminetsintälupa, jonka TEM yleensä aikanaan myy parhaaksi katsomalleen toimijalle.
Valinnassa otetaan Karisen mukaan huomioon ekonomisten arvojen lisäksi myös ekologiset arvot. Esimerkiksi muinaismuisto- tai tärkeille luontokohteille ei kaivoksia yleensä perusteta.
Mahdollisen malmion myynnin jälkeen yksityinen yhtiö aloittaa omat tutkimuksensa. Mikäli se katsoo kaivostoiminnan kannattavaksi, ovat vuorossa neuvottelut kaivospiiristä ja maanomistajille maksettavista korvauksista.
GTK Pintamolla
GTK sai kaivoslain mukaisen varauksen Pintamon 26,50 km² alueesta helmikuussa 2020.
Varaaja otaksui alueella olevan kuparia, nikkeliä sekä platinametalleja.
Viime talvena tehtiin geofysiikan maastomittauksia. Mittaajat liikkuivat alueella autolla ja jalan.
Maastotutkimuksiin osallistui GTK:n geologeja, geofyysikoita, tutkimusassistentteja ja tutkimusavustajia.
Kallioperätutkimukset aloitetaan syyskesällä 2020.
Tarkoitus on tuottaa ajantasaista perustietoa kallioperältään huonosti tunnetusta alueesta.
Kairauksia suoritetaan maanomistajan luvalla ja niistä tiedotetaan ennen töiden aloittamista.
Tutkimusten tulokset ovat tieteellisesti merkittäviä ajatellen kallioperän syntyä ja kehitystää, mutta sovellettavissa myös mm. akkumineraalien etsintään.
