Toivottavasti tänään keskiviikkona on se suuri päivä, jolloin Kreikassa päätetään rahoittajien vaatimista lakiuudistuksista.
Tätä kolumnia kirjoittaessani asia ei ole ollenkaan varma, mutta koko Eurooppa ja laajasti muukin maailma seuraa korvat höröllään kuuluisiko Ateenasta jo hyviä uutisia.
Spekulaatioissa on muiden euromaiden kovia vaatimuksia luonnehdittu itsenäisen valtion itsemääräämisoikeutta loukkaavina. Suomen tiukat vaatimukset on nostettu aivan kärkipäähän näissä keskusteluissa.
Euroopan unioni on 28 jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Unioniin liittyäkseen jäsenmaiden on tullut täyttää tietyt demokraattiset ja taloudelliset kriteerit. Valuutan kestävyyden takeiksi on asetettu reunaehdot jäsenvaltioiden taloudenhoidolle.
Euroopan virhe on ollut se, ettei se ole riittävän painokkaasti puuttunut sääntöjä rikkovien jäsenmaidensa taloudenhoitoon. Ovatkohan asioihin puuttumista hidastaneet Pohjois- ja Etelä-Euroopan erilaiset perinteet ja asennoitumiset talous- ja tehokkuuspyrkimyksiin
Onneksi nyt on Saksan rinnalla useampi maa vaatimassa konkreettisia uudistuksia ja niin nopealla aikataululla kuin ne vain ovat mahdollisia.
Tässä vaiheessa taloudenhoitoon puuttuminen ei siis todellakaan ole Kreikan varpaille astumista, vaan mahdollisuus varmistaa jonkinlainen tie tavallisille kreikkalaisille taloudellisesta umpikujasta ja pitää Euroalue koossa.
Tämä vertautuu suoraan Suomessa työnsä aloittaneen uuden hallituksen suunnitelmiin Suomen talouden kuntoon saamiseksi.
Negatiivisen talouskierteen katkaisu ennen kuin kierteet muuttuvat liian jyrkiksi, on varmasti tavallisen kansalaisen etu. Toimintoja uudistamalla, byrokratiaa purkamalla ja uutta kasvua hakemalla löytyy varmasti Suomellekin se tie, jota pitkin voitamme Euroopan sääntöjen vastaisen heikon taloutemme.
Aina on helpompaa tehdä muutokset itse, kuin odottaa, että muut Euromaat näyttävät kaapin paikan.
Euroopan unioniin liittymisestä ja Euron käyttöönotosta Suomessa en ole koskaan riemuinnut. Kun on mielipidettä kysytty, niin olen äänestänyt vastaan.
Nimenomaan nämä suuret kulttuurierot tämän valuutan alueella ovat arveluttaneet alusta lähtien. Suomi tunnollisena jäsenmaana on luonut EU:n aikana sen jyhkeän byrokratian viidakon, jonka kimppuun maan uusi hallitus on luvannut syöksyä.
Työn tekemisen moraalissa Suomessa on saavutettu myös eurokunto Etelä-Euroopan tyyliin. Samoin on käynyt lakien kunnioittamisessa ja yleensäkin yhteiskuntavastuun kantamisessa. Kovan työn takana on saada Suomi taas Suomikuntoon.
Anni-Inkeri Törmänen