Eilen julkistettiin Euroopan komission esitys seuraavaksi talousarvioksi vuosille 2020-2026. Esityksen taustalla jäsenmaiden kanssa käydyt keskustelut johdattavat päätöksiä varojen kohdentamisesta.
Esityksellä on merkitystä arkiseen elämäämme. Onko meillä varoja pienten yritysten tukien, työllistämishankkeiden ja kehittämispanostusten kautta kehittää uusia työpaikkoja?
Komissio virkamiehet ovat olleet viime aikoina vilkkaasti liikkeellä mm. Pudasjärvellä aluekehitysvarojen tehokkaan käytön teemalla. Tekemiseemme ja pudasjärveläisten panostukseen hirsirakentamisen markkinoiden laajentamiseen oltiin eritysten tyytyväisiä.
Hankkeiden vaikuttavuus ja lisäarvo olivat kohdallaan. Käytämme EU-rahoitusta vaikuttavasti ja tehokkaammin kuin vähemmän kehittyneet EU maat. Osaamme tehdä yhdessä.
Samaa ei voida sanoa Suomen hallituksen asemasta Euroopan valtarakenteissa. Olemme syöneet uskottavuuttamme Kreikan vakuussekoiluissa edellisen hallituksen aikana ja nykyisen hallituksen hakeutumisella marginaaliseen oppositioon Euroopan Unionin rahoituksessa.
Vaikka Suomen esitysten takana olisikin ideaa, emme ole kyenneet uskottavasti kertomaan valtavirrasta poikkeavaa käyttäytymisemme syitä ja politiikkaamme tavoitteita. Viimeaikaisten linjatarkastusten teho uhkaa jäädä torsoksi linjan johdonmukaisuuden alkuvaiheen haparoidessa.
Tämä tulee kitkana vastaan aluekehitys- ja maatalouden tukirahoitusta jaettaessa. Ikävintä tässä on, että kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on hoidettava tämä pelastusoperaatio samalla, kun se hoitaa koko EU:n puheenjohtajuutta vain muutamia viikkoja muodostumisensa jälkeen.
Monimutkaisuudesta parjatut EU-hankkeet ovat tällä hetkellä lähes ainoita tapoja rahoittaa uuden tekemistä ja tiedon hyödyntämistä alueellisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtion rahoitus muihin ennen hyviksi koettuihin rahoitusvälineisiin on karsittu minimiin tai keskitetty Helsinkiin teknologiarahoitukseen.
Alueellinen EU-rahoitus on myös vakuus siitä, että valtion on rahoitettava alueen ohjelmia yhtä paljon. Meillä EU-rahoitus on 66 €/ asukas/v. eli suurista rahoita ei ole kyse.
Pudasjärven panostus hirsirakentamiseen on hyvä esimerkki hankkeiden monipuolisesta vaikuttavuudesta.
Rakennerahastosta rahoitetulla projektilla tehtiin selvitystyö, joka mahdollisti hirsirakenteen käyttämisen omakotitalojen ja julkisten rakennusten materiaalina kiristyneistä rakennusmääräyksistä huolimatta.
Rakennusmääräysten tarkoituksena oli pienentää rakennusten lämpöhukkaa kansainvälisesti sovittujen ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Ilman selvitystä ja taustalla ollutta koekohdetta hirsirakentaminen olisi jäänyt julkisten rakennusten materiaalina historiaan.
Pikku Paavalin päiväkoti ja Hirsikampus ovat esimerkillään saattaneet liikkeelle mallin julkisten palvelurakennusten toteutukseen. Tällä saatiin syntymään aivan uudenlaiset laajenevat markkinat hirsitaloteollisuudelle koko maahan ja ilman tukea.
Epävarmassa maailmassa on hyvä kuulua samahenkisten joukkoon. Oma kulttuurimme ja arvomme ovat eurooppalaisia. On parempi olla aktiivisesti mukana rakentamassa yhteistä tulevaisuutta kuin jättäytyä poteroon pelkäämään. Tästä EU budjetista ja aluekehityspolitiikassa on viimekädessä kyse.