”E­riar­vois­tu­mi­nen on tur­val­li­suu­suh­ka”

Tytti Tuppurainen ja Tuula Kuukasjärvi keskustelevat tulevista eduskuntavaaleista.
Tytti Tuppurainen ja Tuula Kuukasjärvi keskustelevat tulevista eduskuntavaaleista.
Kuva: Sisko Ojajärvi

SDP:n Tytti Tuppurainen Pudasjärven työväenyhdistyksen 80-vuosijuhlilla:

Pudasjärven työväenyhdistys vietti viikonloppuna 80-vuosijuhliaan. Pääpuhujaksi juhlaan oli pyydetty kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

– Me elämme nyt muistamisen ja historian merkkivuosia. Tänä vuonna muistamme repivää sisällissotaa. Sota oli julma ja käsittämätön. Se jätti vuosikymmeniksi haavoja ihmismieliin ja yhteisöihin, sukuihin ja perheisiin.

– Peräti 37 000 ihmistä kuoli, moni epäinhimillisissä oloissa vankileireillä. Sekä punaisten että valkoisten puolella syyllistyttiin hirvittävään väkivaltaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Tuppuraisen mielestä sisällissodan merkitys on oikeastaan siinä, mitä se ei merkinnyt. Se ei merkinnyt Suomen siirtymistä osaksi bolshevistista neuvostovaltaa, eikä se myöskään merkinnyt kostonhimoista oikeistodiktatuuria.

– Suomen ihme on se, että jo sotaa seuraavana vuonna järjestettiin vapaat vaalit, joiden ehdokasasettelua ei rajoitettu. Vaaleissa maanpetoksesta syytetty työväenliike nousi eduskunnan suurimmaksi voimaksi.

– Kansanvalta oli kestänyt lähes ylivoimaisen testin, ja parlamentarismi, demokratia, lujittivat asemansa.

On alle vuosi tuleviin eduskuntavaaleihin, joissa ratkaistaan Suomen suunta. Tuppuraisen mukaan nyt on taas aika saada maahan sosialidemokraattinen pääministeri, ja vahvoja naisia vastuupaikoille.Viime vuodet Suomea on kehitetty markkinoiden ehdoilla.

– Pääministeri Juha Sipilä on johtanut maata kuin yritystä, mikä on johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Köyhän asia on unohdettu. Pieniä eläkkeitä ja esimerkiksi opintotukea on leikattu, samaan aikaan kuin välttämättömien julkisten palveluiden asiakasmaksuja on entisestäänkin nostettu.

Tuppuraisen mukaan aluepolitiikkaa on ajettu alas. Syrjäseutujen joukkoliikennettä ja junavuoroja on karsittu ja ammatillisen koulutuksen resursseja alueilla on leikattu rajusti.

– Viime vuosina, ei vähiten taloudellisen taantuman vuoksi, hyvinvointivaltion kehitys on pysähtynyt tai ainakin hidastunut.

Vaikka Suomi elää keskellä talouden noususuhdannetta, ovat näkymät tulevaisuuteen Tuppuraisen mukaan sumeat sekä talousviisailla, yhteiskuntatieteilijöillä että poliitikoilla.

Suomi on ollut perinteisesti matalien tuloerojen maa. Tuloerot ovat Suomessa edelleen EU:n keskitasoa pienemmät ja Tuppuraisen mielestä hyvä niin.

– Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviä on kuitenkin 16 prosenttia väestöstä. Köyhä elää yhteiskunnan ulkosyrjällä, usein hyvin erillään normaalista elämästä. Suomi on hyvä maa niin kauan kuin siivoojan ja pankinjohtajan lapset käyvät samaa päiväkotia ja leikkivät yhdessä koulun pihalla.

– Kun erilaiset, eri varallisuuden tai etnisen taustan omaavat ihmisryhmät erkaantuvat liikaa toisistaan, myös ymmärrys toisen todellisuutta kohtaan kapenee. Eräs suurimmista sisäisen turvallisuuden uhkistamme on tällä hetkellä eriarvoistuminen.

Siihen voidaan Tuppuraisen mukaan vaikuttaa politiikalla. Pienessä maassa kun on aina vannottu koulutuksen nimeen. Koulutettu työvoima on pienen maan etu ja aarre.

Jokainen sukupolvi on ollut koulutetumpi kuin edellinen, mutta Tuppuraisen mukaan näin ei jatkossa enää tapahdu.

– Suomessa on yli 300 000 aikuista, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heistä jopa 100 000 on alle 30-vuotiaita nuoria. Paras tulevaisuuden turva nuorelle on vähintään toisen asteen koulutus. Se suojaa parhaiten työttömyydeltä ja syrjäytymiseltä.

Pohjois-Pohjanmaalle aloituspaikkojen vähennys olisi Tuppuraisen mukaan valtaisa takaisku, sillä tarve on pikemminkin päinvastainen. Seuraukset näkyisivät nuorten pahenevana syrjäytymisenä ja pahimmillaan yhteiskuntavakauden horjumisena.

– Esitän laajaa alueen toimijoiden yhteistä edunvalvontaa nuorten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamiseksi.

Tuppuraisen lisäksi tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle toi SDP:n Oulun piirin puheenjohtaja Tanja Tiainen.

Asiaan kuuluvaa musiikkia esittivät Markku Kemppainen ja Keijo Piirainen. Eero Räisänen lausui runoja ja laulaa luikautti onnistuneesti myös Ontuvan Eerikssonin.

Onnistunut juhla kruunattiin lohisopalla ja mainioilla kakkukahveilla.

Suomi on hyvä maa niin kauan kuin siivoojan ja pankinjohtajan lapset käyvät samaa päiväkotia ja leikkivät yhdessä koulun pihalla.
Ilmoita asiavirheestä