Tilaajille

En­si­har­ven­nus­räs­tit pe­rat­ta­va­na – hou­kut­te­le­vuus vaih­te­lee, eivätkä kysyntä ja tar­jon­ta aina kohtaa

Kun poimii tänä vuonna käpyjä, saa enemmän rahaa kuin 30 vuoden metsänhoidosta, tiivisti asian Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen.

Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen webinaarissa tarkasteltiin ensiharvennusten taloudellisia edellytyksiä sekä metsänomistajan että ostajan näkökulmasta kolmella eri vaihtoehdolla: ainespuun korjuu, integroitu puunkorjuu ja energiapuun korjuu.
Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen webinaarissa tarkasteltiin ensiharvennusten taloudellisia edellytyksiä sekä metsänomistajan että ostajan näkökulmasta kolmella eri vaihtoehdolla: ainespuun korjuu, integroitu puunkorjuu ja energiapuun korjuu.
Kuva: Pauli Järvinen

Metsien ensiharvennuksien tärkeyttä korostettiin viime viikon torstaina Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsäkeskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa, joka alun perin oli tarkoitus järjestää Pudasjärven Pohjantähdessä. Sattuneesta syystä se kuitenkin pidettiin etäyhteyksin, eli ns. webinaarina.

Luke ja Metsäkeskus olivat käynnissä olevan ”Pohjois-Suomen ensiharvennusrästit liikkeelle” -hankkeen tiimoilta kartoittaneet Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien alueilla olevia yli 30 hehtaarin harvennusrästejä, joita Pudasjärveltäkin löytyi kaksi kappaletta. Toinen on Hetekylässä Utajärven rajamailla ja toinen Puolangan rajoilla Puhosjärven ja Suolijärven välisessä sydänmaassa.