Vuorisudet tulivat viime kesänä Ranuan eläinpuistoon Espanjan Fuengirolasta. Ne ovat eläintenhoitaja Miia Varangan mukaan ketteriä, äänekkäitä, uteliaita ja energisiä eläimiä – lyhyesti sanottuna lumoavia.
Vuorisusien äänekkyydestä saa heti käsityksen, kun Varanka nakkaa niille naudanmaksapaloja. Ruokailu tapahtuu vilauksessa ja sen seuraaminen on kiehtovaa.
– Vuorisusien ensimmäinen talvi Ranualla oli hieman vaikea, sillä ne eivät olleet vielä sopeutuneet Suomen talveen, Varanka kertoo ja jatkaa:
– Varsinkin vanhin vuorisusi paleli. Se nosteli tassujaan ja tärisi kovimmilla pakkasilla. Niinpä me hoitajat laitoimme sille lisää olkia tarhaan.
Ensi talvena vuorisudet jo tietävät, mitä on luvassa ja osaavat kasvattaa kunnon turkin.
Ranua Zoossa työskentelee kolme eläintenhoitajaa. Miia Varangalla on vastuullaan vuoroin petoeläinpuoli, vuoroin hirvieläimet.
Seitsemän hirvieläinlajia syö joka päivä 17 sangollista vihanneksia. Eläintenhoitajan iltapäivän askareisiin kuuluukin melkoinen vihannesten paloitteluteatteri.
– Märehtijät tarvitsevat ruokansa useammassa erässä. Niinpä käyn ruoanjakokierroksella kahdesti päivässä, aamulla ja iltapäivällä.
Eläimille menevä liha tulee teurastamoilta välittäjän kautta. Eläintenruoaksi hankitaan muun muassa porsaanruhoja, nautaa, naudanrasvaa, sisäelimiä, kalaa ja kanaa, mutta myös tipuja, rottia ja hiiriä.
Puisto saa myös yksityishenkilöiltä lahjoituksena käsittelemättömiä marjoja.
– Varsinkin ruskeakarhut syövät mielellään marjoja. Tiesitkö muuten, että ruskeakarhut ovat 75 prosenttisesti kasvissyöjiä? Meille tulevien marjojen ei tarvitse olla puhdistettuja, Varanka juttelee.
Hoitajat järjestävät eläinpuistossa kesä-elokuussa ruokintanäytöksiä. Niiden katsominen kuuluu eläinpuistolipun hintaan.
Ruokintanäytökset ovat mieleenpainuvia. Niitä seuraamalla saa hyvin tietoa eläimistä ja niiden käyttäytymisestä.
– Esimerkiksi jääkarhu repii jäisen lohen syödessään sen. Sitä seuraamalla voi vain kuvitella, millaiset voimat jääkarhulla on.
Eläintenhoitajan työhön kuuluu päivittäin paljon kohtaamisia kaikenlaisten eläinten kanssa.
Eläimet on luokiteltu kolmeen eri vaarallisuusluokkaan sen mukaan, voiko hoitaja mennä niiden kanssa samaan tilaan.
– Varsinkin petojen kanssa toimittaessa pitää keskittyä. Vaarallisimmassa luokassa ovat jääkarhu, ruskeakarhu ja myskihärkä. Ne pidetään turvallisesti lukittuna kahden oven takana, kun niiden tiloissa vieraillaan.
– Esimerkiksi ilves kuuluu jo toiseen luokkaan. Sen kanssa mennään siis samaan tilaan, mutta ei koskaan yksin, Varanka paljastaa.
