Siurualaisten Christa ja Alexander Van der Vegtin perheen kotona riittää elämää. Kanien lisäksi tilalla kotkottavat nyt kanat, ja lintujoukkoon on tullut visertämään myös muutama viiriäinen.
Kaupunkielämään kyllästynyt pariskunta muutti Hollannista Pudasjärvelle noin kolme ja puoli vuotta sitten. He etsivät Suomesta tarpeisiinsa sopivan talon, lähettivät tavarat edeltä ja seurasivat itse perässä.
– Ostimme talon niin sanotusti kuin sian säkissä. Paikkakunnalla ei ollut väliä, Varkaudessa olisi ollut yksi talo, mutta löysimme sopivamman talon Pudasjärveltä.
Muuttoauto oli kurvannut pihaan juuri ennen pariskunnan saapumista. Naapurit auttoivat Van der Vegtejä heti heidän muutettua taloon.
– Naapurit tulivat heti traktorilla meidän pihaan raivaamaan pihapiirissä ollutta pusikkoa. Meillä on kyllä ihanat naapurit täällä. Heillä ei ole ollut ollenkaan ennakkoluuloja meitä kohtaan.
Pariskunta tapasi toisensa noin kymmenen vuotta sitten World of Warcraft -verkkoroolipelissä. Alex on alun perin hollantilainen, Christa taas on kotoisin Helsingistä.
– Se oli kuin taivaisiin kirjoitettu, kun löysin Alexin. Olemme olleet naimisissa nelisen vuotta, ja yhteistä taivalta on takana seitsemän vuotta.
Luontoa rakastava perhe on viihtynyt Pudasjärvellä hyvin, mutta toimeentulo on kovan työn takana.
– Menoja ei ole paljon, mutta tuotantomme ei ole suurta, joten rahaa ei ole liiaksi asti, Christa harmittelee.
Van der Vegtit kasvattivat kaneja aluksi omaan tarpeeseen, minkä jälkeen he huomasivat, ettei kaninlihan tuotantoa juuri Suomessa ole. Yritystoiminta alkoi vuonna 2016.
Kysyntää kaninlihalle on mukavasti, mutta toiminta saa kasvaa hiljakseen. Velkaa Siuruan kanilalla ei ole.
– Kaikki kanit on myyty puoli vuotta eteenpäin. Meillä ei ole investoida suuria summia uusiin kaneihin, vaan kaikki tuotto käytetään uusien eläinten hankintaan.
Siuruan Kanila on ainut päätoiminen kaninlihan tuottaja Suomessa. He toimittavat lihaa koko Suomen laajuisesti.
– Toinen kanitila meni konkurssiin, kun he olivat ottaneet hirveät velat. Meidän toiminta on taloudellisesti riskitöntä.
Vähittäiskaupoista lihaa menee ympäri Suomen Citymarketteihin ja ravintoloihin. Lähiruokarengas Reko on myös kaninkasvattajille tuttu, mutta useimmiten heillä ei ole siellä mitä myydä.
– Teoriassa emme myy mitään suoraan tilalta, suurin osa menee ennakkotilauksena, Christa täsmentää.
Christa kertoo, ettei haluaisi pyörittää suurta tuotantotilaa, vaikka rahaa olisi kuin roskaa. Hänelle eläinten hyvinvointi on tärkeää, joten kanien ei anneta lisääntyä niin paljon kuin ne voisivat.
– Emme halua kuluttaa kaneja loppuun.
Kaninlihan tuotantoon ei saa tukia kuten maataloustoimintaan. Christine on kiitollinen Pudasjärven kaupungille siitä, että nykyään on mahdollista saada pienimuotoinen tuki erilaiseen tuotantoeläintoimintaan.
Tukea voi saada esimerkiksi sirkkojen kasvatukseen ja juurikin kaninlihan tuotantoon. Tuki myönnetään muihin, tukiin kuulumattomiin tuotantoihin.
– Saimme itse tuen kaninlihan tuotantoon. Olen erityisen kiitollinen Jorma Pietiläiselle, sillä on hänen ansiotaan, että tukiasia hyväksyttiin. Kyse ei ollut suuresta summasta, vaan suuresta eleestä, Christa kiittää.
Tuki myönnetään kehittämisjohtajan harkinnan mukaisesti, ja jos tuen saa, sen lisäksi toimintaan täytyy investoida tukirahan suuruinen summa omia varoja. Tukea myönnetään maksimissaan 3000 euroa
Sirkkojen kasvatus ei Van der Vegtejä ole vielä vienyt mukanaan. Tilat kasvatukseen täytyisi Christa mukaan rakentaa täysin nollasta. Tuotanto on kuitenkin tarkoitus pitää täysin velattomana myös jatkossa.
Vastikään tulleiden kanojen munat myydään myös eteenpäin. Munienkaan myyjiä ei pohjoisessa kovin paljoa Christa mukaan ole.
– Kuljetamme munia koteihin ilman toimitusmaksua. Munat menevät kaninlihan tavoin nopeammin kuin mitä on myydä. Tilanne on hyvä, mutta samalla myös turhauttava – kanojakin pitäisi olla lisää.
Viiriäiset ovat kasvattajien uusin projekti. Christa kertoo, ettei niidenkään kasvattajia ole Suomessa paljoa, mutta markkinavolyymia on.
– Alex innostui viiriäisistä ja siitä se homma sitten lähti. Viiriäisenmunat ovat ravinnerikkaampia kuin kananmunat. Neljä munaa vastaa noin yhtä kananmunaa.
Kasvattajille on tärkeää, että tuotantoeläimestä käytetään kaikki osat. Niinpä esimerkiksi kanien nahat menevät postikulujen hinnalla perinnenahkureille, ja korvat myydään eteenpäin.
– Harkitsimme kerran, että kanien papanatkin käytettäisiin lannoitteeksi. Vielä tämä ei ole toteutunut. Käyttämällä eläimen kokonaan osoitamme niille arvostusta.
Kanit teurastetaan ja pakataan paikallisen paliskunnan omistamassa entisessä poroteurastamossa.
– Teurastamo on nyt rekisteröity meidän käyttöön. Aluksi jännitimme, mahdammekohan saada sen käyttöömme. Onneksi näin kävi!
Kanien teurastamiseen ei totu ikinä. Kasvattajat antavat nimen vain niille kaneille, joita käytetään jalostukseen. Poikaset, jotka menevät teuraaksi, ovat nimettömiä.
– Kun teurastus tapahtuu, muut kanit eivät näe sitä.
Kaneja käytetään pihalla valjaissa ja niitä kohdellaan muutenkin kuin lemmikkejä.
– Meillä kävi kylässä eräs hollantilainen, joka sanoi: ”Ei teillä ole tuotantoeläimiä. Teillähän on vain paljon lemmikkieläimiä”. Se oli mukava kuulla.
