Kolumni

Edus­kun­nas­ta Tytti Tup­pu­rai­nen: Tou­ko­kyl­vös­tä kas­va­maan toivon taimia

-
Kuva: Tytti Tuppurainen

Millainen on tämän vuoden toukokylvö, sitä mietitään monessa talossa.

Koronakeväässä juuri mikään ei ole ollut normaalia, paitsi se, että aika kulkee ja nälkä tulee kriisiaikanakin ajallaan. Vuosi 2020 ei ole kuljettanut meitä pehmeästi.

Korona on kylvänyt mieliin monenlaista rikkaa, huolta ja epävarmuutta niin terveydestä kuin taloudellisesta pärjäämisestä.

Liikkuaksemme hitaasti takaisin kohti normaalia, on tänä vuonna kylvettävä myös riihikuivaa rahaa. Investoimalla tulevaisuuteen kasvatetaan uskoa ja mahdollisuuksia niin kotitalouksille kuin työelämään. Kevään kehysriihessä päätimme hallituksessa historiallisen suuresta lisätalousarviosta.

Näillä päätöksillä panostamme ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan.

Julkisessa keskustelussa korostunut huoltovarmuus on nyt ajankohtainen asia. Tiettyjen valtionyhtiöiden kohdalla huoltovarmuusnäkökohdat ovat tärkeä peruste omistukselle. Omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä huolehdin omalta osaltani siitä, että valtion strategisen intressin yhtiöt ovat sellaisessa kunnossa, että ne pystyvät täyttämään niille asetetun tehtävän.

Tässä kuussa Suomessa aloitetaan varovainen avautuminen kohti koronan jälkeistä aikaa. Avautuminen tehdään tautitilanteeseen sopeutuen sekä varautuen koko ajan taudin toiseen aaltoon.

Kuun puolivälissä lapset pääsevät jälleen kouluihin ja päiväkoteihin. Se on monelle pienelle ja isommallekin koulutien kulkijalle merkittävä hetki. Vaikka fyysistä etäisyyttä on yhä pidettävä, palaa arki askeleen kohti normaalia.

Koronakriisin kestävä selättäminen on koko maailman yhteinen tehtävä. Se on meidän eurooppalaisten yhteinen tehtävä. Euroopan unioni on aiemminkin osoittanut voimansa vaikeissa tilanteissa.

Yhteistyöllä on löydettävä koko maanosan laajuisia ratkaisuja niin akuuttiin kriisiin kuin sitä seuraavaan jälleenrakennuksen aikaan. Samalla kun Euroopan yhteistä taloutta tuetaan, on muistettava tukea ja vahvistaa myös kansalaisten perusoikeuksia, joihin koronatoimet ovat tilapäisesti puuttuneet.

Kaikkien unionin jäsenmaiden on oltava oikeusvaltioita, joissa kunnioitetaan demokratiaa, kansalaisten perusoikeuksia sekä ihmisoikeuksia myös koronakriisin jälkeen. Rajoitustoimet eivät saa jäädä voimaan vallanpitäjien tarkoitusperiä palvelemaan.

Historiasta voidaan oppia. Meidän on muistettava ne uhkat, joita ihmisten näköalattomuuteen ja massatyöttömyyteen on Euroopan historiassa liittynyt. Viime vuosisadan virheitä ei pidä eikä saa toistaa.

Muistamme, ettei Weimarin tasavalta suistunut kansallissosialismiin suinkaan hyperinflaation vuoksi. Ovet natseille valtaan aukesivat, kun inflaation pelossa Saksan työttömyyden annettiin kasvaa kohtalokkaasti. Miljoonien työttömien usko tulevaisuuteen hävisi. Siksi toivon luomisen on oltava jälleenrakennustyömme kulmakivi.

Tarvitsemme maailman, jossa monenkeskinen yhteistyö on arvossaan. Tarvitsemme sellaisen Euroopan, jossa kunnioitetaan perusoikeuksia ja jossa jokaiselle on mahdollista tehdä työtä, yrittää ja onnistua. Me tarvitsemme sellaisen Suomen, jossa kaikki pidetään mukana, ja jossa jokainen meistä uskaltaa luottaa, että huominen kantaa.

Virheiltä ei varmasti koskaan elämässä ja politiikassa vältytä. Mutta niitä tehdään vähemmän, kun tiedostetaan, että akuutin kriisin hoidon jälkeen meidän on rakennettava, ei purettava hyvinvointivaltiota. Näköalattomuus on myrkky, jonka kylvämiseen meillä ei ole varaa. Tarvitaan toivon taimia.

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on oululainen SDP:n kansanedustaja ja ministeri.