Pudasjärven perinteisen metsäpäivän teemana oli tänä vuonna puun käytön lisääminen ja pois fossiilisista raaka-aineista.
Tapahtuman juontajana toimineen MTK-Pohjois-Suomen metsäasiantuntija Heikki Rahkon mukaan teeman mukaiseen toimintaan on mainiot mahdollisuudet, sillä 70 vuodessa Suomen metsävarat ovat olleet huimassa kasvussa.
– Sotien jälkeen Suomen metsien vuotuinen kasvu oli 50 miljoonaa kuutiota, vuonna 2008 jo tuplaten siitä. Vuoteen 2035 mennessä kasvun on laskettu olevan jo 150 miljoonaa mottia, vaikka siitä hakataan 10 miljoonaa mottia vuodessa.
Pudasjärven metsissä vuotuinen kasvu on Rahkon mukaan 550 kuutiota, josta on vuosittain hakattu 300 mottia vuodessa. Puuta on noin 13 miljoonaa kuutiota eli noin 500 miljoonan euron edestä – puolet siitä yksityismetsissä.
Niinpä näyttäisi siltä, että elämme täällä yltäkylläisyyden keskellä, vaikka emme sitä itse aina huomaa. Ilmaista makkaraa riitti myös tulevaisuuden uskon kohentamiseksi. Jälkimmäistä vakuutettiin myös metsäpäivien runsaissa markkinapuheissa.
Sitten edellisten metsäpäivien, moni paikallinen on saanut toimeentulonsa tunnetuimman luonnonvaramme äärestä ja moni suu on ruokittu metsän antimilla, laskeskeli puheessaan Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen.
– Siihen kun lisätään metsiemme monipuolinen harrastuskäyttö, voi sanoa että me Pudasjärvellä elämme metsässä ja metsästä.
Timosen mukaan metsäsektorille ei vielä takavuosina aina voinut korkeita tyylipisteitä jakaa, mutta tänä päivänä kyseessä on uusiutuva ja tulevaisuuteen tähtäävä toimiala, jossa tehdään uusia investointeja ja keksitään uusia innovaatioita.
Hän maalaili taivaalle puupolttoaineella lentäviä lentokoneita ja vihreälatvaisten metsien tuottamalla biodieselillä liikkuvia autoja.
Paperia ja selluakin vielä tarvitaan, sillä miljoonat kiinalaiset postipaketit tarvitsevat kartonkia ja puupohjaiset tuotteet korvaavat pian muoviset makkarankääreet. Öljyyn pohjautuva tuotanto tarvitsee Timosen mukaan uuden suunnan.
Tulevaisuudessa myös vähähiiliset rakennusmateriaalit saavuttavat Tomosen ennustuksen mukaan teräksen vahvuuden ja rakentamisessa sementti ja betoni voidaan korvata puulla.
– Mutta sitä ennen vietetään vielä monta metsäpäivää ja sen eteen Pudasjärven kaupunki tekee työtä, vakuutti kaupunginjohtaja – ja kertoi, että lähiaikoina sekä Syötteelle että kaupungin keskustaan rakennetaan uusia isoja hirsirakennuksia, joista ennen kesälomia tiedotetaan.
Pudasjärven maine ja näkyvyys puu- ja hirsirakentamisessa on vahvistumassa - mutta positiivisten asioiden ketjussa oli kaupunginjohtajalla yksi tulevaisuuden huoli: nuorten kiinnostus alalle.
– Paikallisen ammattikoulun puualalle oli tämän vuoden yhteishaussa vain yksi ensisijainen hakija.
Hän heitti pallon kotiväen, koulun ja työnantajien suuntaan, että olisiko asennekasvatuksessa ja informaatiossa parantamisen varaa - mutta myönsi, että siinä on haastetta tämän päivän ”älymaailmassa”.
Suomen hirsipääkaupungin johtajan kannustavasta puheesta kiitellyt Kontiotuotteen uusi toimitusjohtaja Keijo Anttila totesi, että Kontio roikkuu mielellään hirressä.
Mikäpä siinä on roikkuessa, kun on maailman suurin ja johtava hirsivalmistaja. Pudasjärvellä on toimialan pisin arvoketju sahauksesta valmistukseen ja kasauksesta avaimet käteen saakka, toimitusjohtaja listasi.
Anttila kertoi vuoden alusta astuneensa Pudasjärven vuoden metsätoimijaksi valitun, teollisuusneuvos Jalo Poijulan isoihin saappaisiin tämän vetäydyttyä ansaitulle eläkkeelle.
Vaikka hirsi materiaalina ei uudelle toimitusjohtajalle ole ennestään tuttu, bisnestä hän kertoi tehneensä samalla suunnalla kuin Kontio – Kiinassa ja Aasiassa kuusi vuotta.
– Viime vuonna 28 prosenttia Kontiotuotteen hirrestä meni ulkomaan vientiin. Kasvua 57,4 miljoonan euron kokonaisliiketoiminnassa oli 26 prosenttia ja sillä tehtiin 2 miljoonan liikevoitto.
Lähialueelta tulevaa mäntytukkia Anttila kertoi viime vuonna sahatun vajaat 150 000 kuutiota. Työntekijöitä oli 213, joista 95 toimihenkilöitä – mikä kertoo tuotannon varsin korkeasta automaatioasteesta. Suunnitteluun ja myyntiin tarvitaan väkeä suhteellisen suuri määrä.
Mittavia investointeja on Kontiolle tälle vuodellekin valmistumassa. Rakenteilla on 4000 neliötä uutta tuotantotilaa, johon on investoitu kuusi miljoonaa euroa. Automatisoitu lamellihirsilinja lisää työvoimantarvetta vain muutamalla työntekijällä.
Puuteollisuuden koulutuksen paikallinen alhainen kiinnostus nuorison keskuudessa tuli Anttilalle yllätyksenä. Tähän saakka rekrytointiongelmia Kontiolla ei ole ollut, sillä työvoima on ollut pitkäaikaista ja hyvin sitoutunutta - mutta pitemmällä tähtäimellä hän arveli sitä ongelmalliseksi.
– Työvoimapulaa on ajoittain ollut lähinnä kirvesmiehistä rakentamisen ja kasauksen puolella.
Hirsiteollisuuden tulevaisuuden näkymien Anttila katsoi muutoin olevan tällä hetkellä hyvät. Hirsirakentamisen suosio on kasvanut etenkin viimeaikoina esiin nousseiden sisäilmaongelmien takia.
– Ihmiset ovat löytäneet hirren hyvät ominaisuudet ja myös tieteellisin tutkimuksin on vahvistettu tälle perusteita.
Ympäristöministeriö valmistelee Anttilan mukaan parhaillaan rakentamisen vähähiilisyyttä koskevia asetuksia. Energiatehokkuuteen panostetaan jatkossakin, mutta sen rinnalle halutaan rakennuksen koko elinkaareen liittyvää päästöjen tarkastelua.
Ja niinpä todettiin metsäpäivillä useammasta suusta, että hirressähän se on hiili piilossa rakennuksen käyttöiän ja vielä pitkään sen jälkeenkin.
