Au­raus­ka­lus­tol­la on ollut kii­rei­tä

Alan uusinta tekniikkaa käytössä Pudasjärvellä

Toni Sarajärven ohjaama Syötteen maasiirron Sisu lähdössä tekemään puhdasta jälkeä. Yrittäjä Jari Särkelä saa seurata tiukasti säätilan kehittymistä kun kalusto ja miehet pitää oikeaan aikaan liikkeelle saada. Uuden auton varustukseen kuuluu mm. alkolukko, johon kuljettaja puhaltaa ennen lähtöä. Kuvassa Toni Sarajärvi.
Toni Sarajärven ohjaama Syötteen maasiirron Sisu lähdössä tekemään puhdasta jälkeä.
Toni Sarajärven ohjaama Syötteen maasiirron Sisu lähdössä tekemään puhdasta jälkeä.
Kuva: Toivo Kiminki

Osuipa hankinta kohdilleen, voi Syötteen maansiirron yrittäjä Jari Särkelä todeta uusinta aurauskalustoaan esitellessään. Hän kävi Sisun tehtaalta Karjaalta uuden erityisesti teiden talvikunnostukseen varustellun auton kolme kuukautta sitten.

Nyt on auton matkamittariin kertynyt 15 000 kilometriä, pääosin auraustöissä. Särkelän kahdella aurausautolla hoidetaan pääasiassa alihankintana Destian urakkaan kuuluvia teitä Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Posiolla.

Pääteitä kuuluu ajo-ohjelmaan noin 160 kilometriä, Särkelä laskee. Lisäksi yrityksen vastuulla on Syötteen alueella kaupungin kaavateitä reilut 30 kilometriä. Niitä aurataan pääasiassa traktoreilla.

Kun päälle tulee metsäautoteiden auki pitämistä, mökkipihojen puhdistamista ja muuta pientä, panee yrittäjä kiireisimpänä aikana liikkeelle kaksi autoa ja viisi traktoria.

– Joka koneeseen kuskit ja lumisateiden jälkeen vielä kaksi miestä latukoneiden ajoon niin työllistäähän se lumi täällä kovasti.

Myös pyöräkuormaajaa tarvitaan lumitöissä. Tiekarhukin yrityksestä löytyy, sillä lähdetään urakkateille keväämmällä. Särkelä arvelee.

 

Vaikka uusimman auton varustus on hyvä alusterineen kaikkineen, on järeällä tiehöylällä paikkansa polanteen poistossa. Myös vallien mataloittaminen kysyy lisää kalustoa, pyöräalustaisella kaivinkoneella se hoituu Syötteelläkin, missä lunta tunnetusti tulee paljon joka talvi.

Oman lisänsä talvisiin kunnostustöihin tuo vaihteleva maasto. Kovin savotta on Jari Särkelän mukaan pitää Iso-Syötteen päälle vievä Huipuntie ajettavassa kunnossa.

– Sen joutuu auraamaan ja hiekoittamaan jopa viisi-kuusi kertaa päivässä. Tiellä on kova liikenne ja monenlaista liikkujaa, siksi se pitää olla aina kunnossa.

Syötteen kaavateille aurauskalusto lähtee liikkelle yrittäjän harkinnan mukaan. Destian urakkaan odotellaan yhtiön päivystäjän komentoa. Päivystäjä seuraa tilannetta sääkarttojen ja muiden tietojen ääressä ja antaa lähtöluvan, Särkelä kertoo.

Ykkösluokan teille on periaatteessa lähtökynnyksenä kahden senttimetrin lumikerros, mutta sen verran suuria paikallisia vaihteluita on, että siitä tulee helposti sanomista.

– Kaikki sateet eivät näy tutkassa, joten joskus tuntuu aika pitkältä lähtölupaa odotellessa.

Kiireessä, sitä on viime viikkoina aurauskalustolla riittänyt, ajetaan vain auralla. Alusterällä ajo on sen verran hitaampaa, että sitä ei joka kerta käytetä, yrittäjä kertoo.

Pahimpien sateiden tai tuiskujen aikana jätetään myös pysäkit ja muut levitykset väliin, tärkeintä on pitää ajoväylä kuljettavassa kunnossa. Risteysten kunnostaminen tuottaa joskus auraajalle tuskaa.

– On ollut muutama kerta Kuusamontiellä niin paljon liikennettä, että ei sinne risteykseen auran kanssa pääse. Sanomistahan siitä tahtoo tulla.

Jari Särkelä, joka väliin nousee itsekin uuden Sisun hyvin varusteltuun ohjaamoon, harmittelee joidenkin tienkäyttäjien suhtautumista tienkunnostajiin. Ei siellä kaikki osaa varoa ollenkaan, hän sanoo.

– Ohitellaan älyttömissä paikoissa ja välkytellään valoja perässä. Kyllä sieltä aura-autosta taakse katsellaan, mutta joka levikkeellä ei takana tulevia voi väistellä, tiehän pitää saada puhtaaksi.

 

Eniten yrittäjää harmittaa, kun aamun lumisateeseen ei tule lähtölupaa. Silloin lumi, varsinkin lauhalla säällä, polkeutuu äkkiä ja polannetta alkaa karttua. Pakkaslumella sitä ongelmaa ei ole, vaan tie tulee kuntoon kerta-ajolla.

Jari Särkelä on huomannut uuden Sisun olevan selvästä vanhempaa kalustoa parempi vaativaan työhön. Teho löytyy 16-litraisesta moottorista reilut 500 hevosvoimaa, joten seudun pahimmatkaan nousut eivät tuskaa tuota.

Automaattivaihteisto helpottaa. Kädet tahtovat muuten vähiin käydä kun auraa, alusterää, hiekoitusta ja muuta pitää ajaessa säätää, hän naurahtaa.

Pientä kehittämistä silti olisi, auraajat joutuvat pitämään taaksekin suunnattuja työvaloja päällä ajaessa. Jos ne sammuttaa, lumi ja jää tukkii valot heti.

Vaikka työt pyritään mahdollisimman hyvin tekemään, tahtoo moitetta tulla paljon kiitoksia enemmän. Sekä Destia että työn maksajat, ely-keskus ja kaupunki, kyllä teiden kuntoa säännöllisesti seuraavat, joten ei näitä töitä miten sattuu voi tehdä tai rahan tulo loppuu, Särkelä sanoo.

Ilmoita asiavirheestä