Jo saapui armas aika ja suvi suloinen.
Kesäloma alkoi ja antoi mahdollisuuden lepoon. Vihdoinkin on aikaa perheelle ja itselle…niin ja remontille, tekemättömille kotihommille, nurmikon teolle, pihan kunnostukselle ja pitäisikö tulevia töitäkin vähän suunnitella.
Jo ennen kuin ensimmäinenkään kesälomapäivä on ehtinyt kulua, huomaan pohtivani, mitä kaikkea kesän aikana pitää ehtiä.
Joutenolo ei ole meidän suomalaisten vahvimpia puoliamme. Vähintään seuraava päivä, usein tuleva viikko ja joskus jopa koko kuukausi on etukäteen suunniteltu. Ensin nämä asiat, sitten tämä ja lopuksi vielä tuo.
Ahertaminen on meille hyveistä suurimpia. Siihenhän meidät on opetettu!
Elämästä tulee kuitenkin helposti yksi pitkä tehtävälista, jos jatkuvasti suorittaa niin töissä kuin kotonakin. Hiki hatussa ja niska limassa painetaan eteenpäin.
Tunnenpa kilttejä ihmisiä, jotka ottavat vastaan omien urakoiden lisäksi vielä toistenkin urakat. Ihan vain siksi, että ei osata sanoa, kiitos ei.
Yhtäkkiä sitten huomaat, että kului vuosi ja kymmenenkin. Ihmettelet, mitä tapahtui ja mihin aika meni.
Kiire on aivoille myrkkyä; se haittaa muistia ja tappaa luovuuden, kertoo neurologi Kiti Müller (HS 4.1.2015).
Kiire johtuu hänen mukaansa resurssien ja vaatimusten ristiriidasta ja siitä, että ihmiset eivät osaa laittaa rajoja työn määrälle. Müller selostaa kuinka aivot sopeutuvat kiireeseen, minkä seurauksena aivot tulevat riippuvaiseksi tekemisestä ja ihminen alkaa käydä ylikierroksilla.
Pitäisikö siis painaa jarrua ja viettää jokunen päivä ilman aikatauluja ja suunnitelmia? Tai ainakin voisi lisätä suunnitelmiin akkujen lataamista ja vauhdin hidastamista.
Joutenolo on välillä ihan sallittua ja jopa suotavaa. Müllerinkin mukaan aivojen tehokas toiminta vaatii hengailua eli aikaa, jolloin ei varsinaisesti tehdä yhtään mitään. Silloin hyvillä ajatuksilla on tilaa syntyä.
Varmasti jokainen meistä on kuitenkin huomannut, että liika joutenolo tylsistyttää ja tekee laiskaksi. Sopiva määrä rasitusta lomallakin antaa voimia ja hyvää energiaa.
Olennaista on varmaankin se, miten työn mieltää. Jos teet hyvällä mielellä, kiireettä ja työsi jäljestä nauttien, ei se voi olla pahitteeksi.
Kaikkein tärkeintä lienee kuitenkin, että rakkaat ja läheiset eivät jää tehtävälistan jalkoihin. Annetaanhan niin lomalla kuin arjen keskelläkin aikaa niille, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista.
Lomaillaan siis leväten, läheisistä nauttien ja kiireettä touhuillen. Annetaan aivoille aikaa hengähtää, jotta ne jaksaisivat taas ponnistaa ja luoda uusia, hyviä ajatuksia.
Näiden tuumailujen myötä toivotan levollista ja rentouttavaa kesää kaikille!
Miia Vuorma