Sunnuntai-iltana selvisi, että tasavallan presidentin valintaan riitti yksi vaali. Tämä taisi lopulta olla näiden vaalien suurin jännitysmomentti. Kansanvallan juhlavuosi ei suinkaan jäänyt tähän, sillä maakuntavaalit odottavat näillä näkymin lokakuun lopussa.
Myös kirkollisella rintamalla käydään tänä vuonna useita vaaleja. Uuden arkkipiispan nimi on selvillä viimeistään 1.3. toisen äänestyskierroksen jälkeen. Tässä vaalissa äänioikeus on arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä maallikkovalitsijoilla.
Koska arkkipiispalla on kokonaiskirkollisia tehtäviä, äänivaltaisia ovat lisäksi kaikki kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Näin ollen Oulun hiippakunnan ääni tulee osaltaan kuuluviin.
Piispan vaali on ajankohtainen myös Oulun hiippakunnassa, kun nykyinen, vuonna 2001 tehtävässään aloittanut piispa Samuel Salmi jää eläkkeelle 1.11.
Ensimmäinen äänestyskierros järjestetään 15.8, ja mahdollinen toinen kierros 3.9. Julkisuudessa esillä on ollut jo muutama tuleva ehdokas, vaikka vaalin ehdokasasettelu alkaa virallisesti vasta 21.3.
Piispan vaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki hiippakunnan papit ja lehtorit, joita Oulun hiippakunnassa on yhteensä 563. Lisäksi yhtä monella maallikkovalitsijalla on äänioikeus. Kaikkiaan äänioikeutettuja on 1126.
Paikallisseurakunnissa maallikkovalitsijoiden määrä on laskettu siten, että jokaiselle seurakunnalle (60 kpl) on annettu ensin yksi valitsija ja loput on jaettu suhteessa seurakuntien jäsenmäärään. Pudasjärven seurakunnalla on tässä vaalissa pappien lisäksi kahdeksan maallikkovalitsijaa, jotka valitaan kirkkovaltuuston kokouksessa 26.2.
Edellä kuvattu vaikuttaa hyvin monimutkaiselta järjestelmältä. Olenpa törmännyt keskusteluissa niihinkin kysymyksiin, miksi vaalia ei voida toimittaa suorana kansanvaalina. Piispan viralla on kirkossa pappeuteen liittyen keskeinen asema, ja siksi tämä näkyy luonnollisesti äänioikeutettujen määrässä.
Sokerina pohjalla yhteiskunnallisen ja kirkollisen vaalivuoden aikana on marraskuussa odottavat seurakuntavaalit. Niissä valitaan päättäjät kirkkovaltuustoihin sekä seurakuntayhtymissä lisäksi myös seurakuntaneuvostoihin seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Vaalien perinteistä ajankohtaa on siirretty isänpäivästä marraskuun kolmanteen sunnuntaihin. Tällä kertaa teemana on Minun kirkkoni. Yksilökeskeisestä teemasta voi olla montaa mieltä, mutta se haastaa meitä henkilökohtaisesti pohtimaan, millaista kotiseurakuntaa ja kirkkoa haluamme olla rakentamassa.
Se viestii, että seurakunta muodostuu sen yksittäisistä jäsenistä. Jokaista kutsutaan löytämään oma paikka tässä yhteisössä. Seurakuntavaalien onnistumisen kannalta olennaista on hyvä ehdokasrekrytointi. Vaikka ehdokasasettelun aika on vasta alkusyksystä, rohkaisen pohtimaan omaa mahdollisuutta ja kiinnostusta asettua ehdokkaaksi.
Ehdokkaaksi voi asettua viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä konfirmoitu seurakunnan jäsen. Kotiseurakunta tarvitsee tulevaisuudessakin päättäjiä, jotka antavat oman panoksensa yhteiseksi hyväksi.
Seurakuntavaaleissahan äänioikeus on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttäneillä konfirmoiduilla seurakunnan jäsenillä. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus nuorille opetella käyttämään kansalaisoikeutta.
Äänioikeus on arvokas asia. Se kuuluu kansanvallan peruslähtökohtiin niin kirkossa kuin yhteiskunnassakin. Kun äänioikeutta eri vaaleissa käytetään, toimitaan vanhan testamentin profeetta Jeremian sanoin ”sen seudun parhaaksi, johon Jumala on meidät asettanut”.