Tilaa Iijokiseutu

etusivu

uutiset

mielipide

ilmoitustaulu

perjantaipalsta

Näköislehti

Asiakaspalvelu

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Lähetä palautetta toimitukselle

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

Ilmoitukset

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

Tilausasiat

Uusi tilaus

Omat tiedot

Tilaukset

Uutiset

Talvisodan syttymisestä 80 vuotta – puna-armeijan marssiopas vuodelta 1939 kertoo Neuvostoliiton suunnitelmista

30.11. 00:00

| Päivitetty

30.11.2019
Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Juha Hagelberg

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Juha Hagelberg

FAKTA

Juha Ha­gel­berg

Mar­ras­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä 1939 al­koi 105 päi­vää kes­tä­nyt tal­vi­so­ta Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton vä­lil­lä. Ky­sees­sä oli mo­lem­min­puo­li­nen tra­ge­dia.

Tal­vi­so­das­sa kaa­tui tai ka­to­si lä­hes 27 000 ja haa­voit­tui noin 44 000 suo­ma­lais­ta so­ti­las­ta. Si­vii­le­jä kuo­li pom­mi­tuk­sis­sa liki tu­hat.

Puna-ar­mei­jan tap­pi­oi­ta ei tark­kaan tie­de­tä, sil­lä ta­pah­tu­mat on naa­pu­ri­maas­sa ha­lut­tu vai­e­ta ja so­dan mer­ki­tys­tä vä­hä­tel­lä. Sitä on pu­hu­tel­tu ”vain pie­ne­nä ra­ja­ka­hak­ka­na”. Vas­ta neu­vos­to­val­lan ro­mah­ta­mi­sen jäl­keen so­taa on alet­tu muis­tel­la avoi­mem­min.

Ar­vi­ot neu­vos­to­jouk­ko­jen tap­pi­ois­ta liik­ku­vat 50 000 - 200 000 mie­hen lu­ke­mis­sa. Edel­li­nen on las­ket­tu so­tien jäl­kei­ses­sä Neu­vos­to­lii­tos­sa, jäl­kim­mäi­sen heit­ti ai­ka­naan Man­ner­heim. To­tuus lie­nee jos­sain sil­lä vä­lil­lä.

Voi­daan kai sa­noa, et­tä mo­lem­mat kiis­ta­kump­pa­nit läh­ti­vät so­taan val­mis­tau­tu­mat­to­mi­na. Suo­ma­lai­set var­sin hei­koin asein ja va­rus­tein; ”Ca­jan­de­rin mal­lin” so­ti­las­pu­kuun ei kai­kil­le ol­lut an­taa kuin vyö ja ko­kar­di.

Neu­vos­to­lii­tos­sa val­mis­te­lu­ja so­taa var­ten oli teh­ty jo edel­tä­vä vuo­si­kym­men, mut­ta var­sin jär­jes­tel­mäl­lis­tä ja tark­kaa tie­dus­te­lu­tie­toa tul­kit­tiin rat­kai­se­vil­ta osil­taan vää­rin. Sitä seik­kaa ei otet­tu huo­mi­oon, et­tä vas­tus­ta­ja saat­tai­si pis­tää hant­tiin.

Suo­men kan­san mie­li­a­lois­ta ja tais­te­lu­tah­dos­ta oli ra­jan taak­se tie­to­ja vä­li­tet­ty, mut­ta nii­tä ei us­kal­let­tu ylim­mäl­le ta­hol­le esit­tää. Niin­pä Neu­vos­to­liit­to läh­ti so­taan Sta­li­nin us­ko­es­sa, et­tä ”työ­tä te­ke­vä kan­sa” kään­tyi­si omaa hal­li­tus­taan vas­taan ja Puna-ar­mei­jaa ter­veh­dit­täi­siin rie­mu­saa­tos­sa.

Maa­il­man­val­lan­ku­mouk­sen ide­o­lo­gi­an mu­kai­ses­ti Suo­men val­loi­tus­ta oli Neu­vos­to­lii­tos­sa suun­ni­tel­tu jo 1920-lu­vun lo­pul­ta läh­tien.

Koko seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen neu­vos­to­va­koi­lu pyr­ki so­lut­tau­tu­maan suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan. Sekä ra­jan ta­kaa lä­he­te­tyt et­tä ko­ti­mai­sis­ta kom­mu­nis­teis­ta rek­ry­toi­dut va­koi­li­jat kar­toit­ti­vat Suo­men maan­tei­tä ja kul­ku­reit­te­jä tu­le­vaa hyök­käys­tä var­ten.

Vuon­na 1939 pai­net­tiin tie­dus­te­lun tu­lok­sis­ta eri­tyi­nen mars­si­o­pas Suo­meen, jota ja­et­tiin tal­vi­so­dan al­la hyök­käys­tä joh­ta­neil­le pu­naup­see­reil­le.

Kir­jo­ja löy­det­tiin so­dan ai­ka­na muun so­ta­saa­liin jou­kos­ta ja asia saa­tet­tiin myös Suo­men so­dan­joh­don tie­toon. Jär­jes­tys­nu­me­roil­la va­rus­tet­tu­ja mars­si­op­pai­ta ot­ti­vat so­ta­muis­toik­seen myös ta­val­li­set so­ti­laat ja toi­vat nii­tä rin­ta­mal­ta.

So­tien jäl­keen asia vii­saas­ti vai­et­tiin unoh­duk­siin. Vas­ta Gor­bats­ho­vin ai­kaan Puna-ar­mei­jan mars­si­o­pas us­kal­let­tiin suo­men­taa vuon­na 1989.

Sen teki es­poo­lai­nen so­ta­his­to­ri­an har­ras­ta­ja An­te­ro Uit­to, joka oli löy­tä­nyt ve­nä­jän­kie­li­sen te­ok­sen di­va­ris­ta 1986. Omal­la ni­mel­lään hän ei vie­lä tuol­loin us­kal­ta­nut esiin­tyä. Työ­pai­kal­laan No­ki­an kaa­pe­li­teh­taal­la oli maan toi­sek­si vah­vin kom­mu­nis­ti­joh­toi­nen am­mat­ti­o­sas­to.

Jo vuon­na 1982 Uit­to oli jul­kais­sut maa­il­man­so­taa edel­tä­viä Sak­san ja Neu­vos­to­lii­ton sa­lai­sia so­pi­muk­sia kä­sit­te­le­vän kir­jan ni­mel­tä ’Sta­li­nin is­tun­not’ sa­la­ni­mel­lä An­te­ro Kaut­to. Omal­la ni­mel­lään Uit­to on jul­kais­sut mm. te­ok­set ’Tal­vi­so­ta puna-ar­mei­jan sil­min’ (1999) ja ’Pu­na­lai­vas­ton väy­lä­op­paat Ha­mi­nas­ta Han­koon 1954-1988’ (2004).

Al­ku­pe­räis­tä Puna-ar­mei­jan mars­si­o­pas­ta on säi­ly­nyt Suo­mes­sa ai­na­kin nel­jä. Kak­si niis­tä on Ui­tol­la ja yk­si Sota-ar­kis­tos­sa, joka vas­ta op­paan suo­men­nok­sen jäl­keen us­kal­si myön­tää, et­tä heil­lä sel­lai­nen on. Yk­si kap­pa­le on Pu­das­jär­vel­lä Teu­vo Tör­mä­sen hal­lus­sa.

Vuon­na 1939 Puna-ar­mei­jan jou­koil­la oli mel­ko tar­kat tie­dot Suo­mes­ta. 200-si­vui­nen mars­si­o­pas ku­vai­lee 33 mah­dol­lis­ta tei­tä pit­kin kul­ke­vaa hyök­käys­reit­tiä, jois­ta 12 on Poh­jois-Suo­mes­sa.

Kul­la­kin ku­va­tul­la mars­si­rei­til­lä käy­dään läpi pää­tiet sivu- ja kier­to­tei­neen. Lu­e­tel­tu­na ovat myös sil­lat ja yli­kul­ku­pai­kat, ben­sii­nin­ja­ke­lu­pis­teet ja pu­he­lin­lin­jat sekä vai­ke­a­kul­kui­set maas­tot ja mah­dol­li­set ma­joit­tu­mis­pai­kat.

Teos si­säl­tää myös teis­tä otet­tu­ja va­lo­ku­via ja kak­si kart­taa sekä tal­vi­so­dan al­la Te­ri­jo­el­la Suo­men var­jo­hal­li­tuk­sek­si muo­dos­te­tun ’kan­san­hal­li­tuk­sen’ pu­heen­joh­ta­ja O.W. Kuu­si­sen ju­lis­tuk­sen, joka on päi­vät­ty jou­lu­kuun 1. päi­väl­le 1939.

50 vuot­ta myö­hem­min Uit­to ku­vaa mars­si­op­paas­ta jul­kais­tun kir­jan joh­dan­nos­sa te­os­ta hyök­käyk­sel­li­sek­si kä­si­kir­jak­si, jon­ka ai­kai­sem­pi so­ta­his­to­ri­an tut­ki­mus on jät­tä­nyt huo­mi­ot­ta Neu­vos­to­lii­ton tar­koi­tus­pe­riä ar­vi­oi­ta­es­sa. Hä­nen mu­kaan­sa se on pe­rä­ti Suo­men val­loi­tu­so­pas.

Suo­men­ta­ja heit­tää il­maan myös mie­len­kiin­toi­sen ky­sy­myk­sen sii­tä, mi­ten mars­si­o­pas ai­ka­naan saa­tiin ai­kaan. Suu­ri osa tie­dois­ta on pe­räi­sin suo­ma­lais­ten omis­ta kir­jois­ta, kar­tois­ta ja mat­kai­luop­pais­ta – mut­ta pik­ku­tark­ka tie­to pu­he­lin­lan­gois­ta, ym­pä­röi­väs­tä maas­tos­ta sekä tei­den ja sil­to­jen kun­nos­ta täy­tyy ol­la muil­la kei­noin han­kit­tua.

Kuin­ka pal­jon op­paa­seen tie­to­ja hank­ki­vat ra­jan ta­kaa tul­leet va­koi­li­jat ja mis­sä mää­rin nii­tä vä­lit­ti­vät pai­kal­li­set yh­teys­hen­ki­löt, on ar­vai­lun va­ras­sa. Asi­aa voi­daan ar­vi­oi­da tie­to­jen paik­kaan­sa­pi­tä­vyy­den ja tark­kuu­den va­los­sa, mikä te­ok­ses­sa vaih­te­lee reit­ti­koh­tai­ses­ti. Uit­to an­taa ym­mär­tää, et­tä pai­kal­lis­ta maas­toa tun­te­vat voi­vat eh­kä pää­tel­miä asi­as­ta teh­dä.

Kuu­sa­mon­ties­tä Puna-ar­mei­jan en­nak­ko­tie­dot näyt­täi­si­vät ol­leen vä­hin­tään­kin puut­teel­li­sia ja osit­tain jopa vir­heel­li­siä. Ne muut­tu­vat epä­mää­räi­sem­mik­si mitä kau­em­mas ra­jal­ta län­teen ede­tään.

Näyt­täi­si sil­tä, et­tei rei­tin ku­vauk­ses­sa ole pal­jo­a­kaan käy­tet­ty pai­kal­lis­tun­te­mus­ta. Tie­to­ja on mitä il­mei­sim­min ke­rät­ty use­am­man ul­ko­puo­li­sen va­koo­jan voi­min, joi­den ris­ti­rii­tais­ten ra­port­tien pe­rus­teel­la mars­si­rei­tin ku­vaus on koot­tu.

Ker­ron­ta kie­lii myös sii­tä, et­tei käy­tös­sä ole ol­lut myös­kään suo­ma­lai­sia kart­to­ja. Muu­ta­mis­sa ta­pauk­sis­sa rei­tin kiin­to­pis­teik­si on va­lit­tu yk­sit­täi­siä ta­lo­ja, jois­sa tie­dus­te­li­jat ovat saat­ta­neet nor­maa­lin mat­ka­lai­sen ta­paan yö­pyä. Mat­kan var­rel­ta isom­pia ky­liä ja asu­tus­kes­kit­ty­miä on sitä vas­toin jää­nyt mai­nit­se­mat­ta.

Kuu­sa­mon­tien ku­vaus ker­too jo­tain myös mars­si­op­paan ti­laa­jan tais­te­lu­tak­tii­kas­ta. Puna-ar­mei­ja oli kou­lu­tet­tu ope­roi­maan jouk­ko­voi­mal­la avoi­mes­sa maas­tos­sa. Op­paas­ta pal­jas­tuu, et­tä tien­var­ren met­sät ai­heut­ti­vat huol­ta suu­rem­pien jouk­ko­jen ryh­mi­tyk­sen suh­teen.

Met­siä myös pe­lät­tiin, kos­ka ne vai­keut­ti­vat tä­hys­tys­tä. Sii­nä suh­tees­sa mars­si­o­pas ei ol­lut ai­van täy­sin vää­räs­sä, ku­ten hyök­kää­jä tuli myö­hem­min huo­maa­maan.

Jut­tu on alun pe­rin jul­kais­tu Ii­jo­ki­seu­dus­sa 7.12.2009.

Jaa sivu:

LISÄÄ AIHEESTA

Lisää aiheesta muualla

Tuoreimmat uutiset

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kiertonet

Uutiset5.12. 10:00

Pudasjärven seurakunnan Liepeen pappila ja kanttorila ovat myynnissä avoimella huutokaupalla

Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Toivo Kiminki

Uutiset5.12. 10:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

Naamankajärven toimintakeskuksessa avataan uusi kahvila. Avajaisviikonloppuna Pytky Cafe’ssa tarjotaan  makkaraa, pidetään arpajaisia ja Joulupukki vierailee.

Naamankajärven toimintakeskuksessa avataan uusi kahvila. Avajaisviikonloppuna Pytky Cafe’ssa tarjotaan makkaraa, pidetään arpajaisia ja Joulupukki vierailee.

Toivo Kiminki

Uutiset5.12. 10:00

Pytky Cafe avaa ovensa – Mari Kälkäjä herättää uutena yrittäjänä Naamankajärven toimin­ta­kes­kuksen hiljai­se­lostaan

Kolmessa Kurenalan kivijalkamyymälässä on menossa loppuunmyynti.

Kolmessa Kurenalan kivijalkamyymälässä on menossa loppuunmyynti.

Martta Oinas-Panuma

Uutiset4.12. 13:30

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

MIELIPIDE

PÄÄKIRJOITUS

Kurenalan katukuvan muutos kirpaisee – kivijal­ka­kauppa elää murroksessa

4.12.2019

KOMMENTIT

Verraton verikosto – monta poklomia on jäänyt tekemättä, koska se olisi tuottanut häpeää muille

13.11.2019

KOLUMNIT

Yliherkkyyttä? – julkinen keskustelu kirkon ja koulun välisestä suhteesta näkyy myös Pudasjärvellä

4.12.2019

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Pudasjärven R-kioski lopettaa toiminnan – loppuunmyynti menossa

29.11. 14:15

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

4.12. 13:30

Tuttu näky tien päällä – Kuljetus Luokkanen oy palkittiin Pudasjärven Vuoden Yrittäjänä

2.12. 12:00

Joululaulut soivat raskaammalla tyylillä Pudasjärven kirkossa – katso tunnelmalliset kuvat täpötäydestä kirkosta

4.12. 07:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

5.12. 10:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

5.12. 10:00

Pytky Cafe avaa ovensa – Mari Kälkäjä herättää uutena yrittäjänä Naamankajärven toimin­ta­kes­kuksen hiljai­se­lostaan

5.12. 10:00

Pudasjärven seurakunnan Liepeen pappila ja kanttorila ovat myynnissä avoimella huutokaupalla

5.12. 10:00

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

4.12. 13:30

Joululaulut soivat raskaammalla tyylillä Pudasjärven kirkossa – katso tunnelmalliset kuvat täpötäydestä kirkosta

4.12. 07:00

LUKIJAKUVAT JA -VIDEOT

Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.

Selaa materiaalia

Lähetä omasi

TUOREIN

Keltaiset haavat värjäävät jokimaisemaa Iijoella 5.10.

Keltaiset haavat värjäävät jokimaisemaa Iijoella 5.10.

Jouko Päiväniemi

LUKIJALTA-PALSTA

Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.

4.12. 07:00

Eräs Suomen itsenäi­syys­päivän ilta jäi pysyvästi mieleen

Muis­tuu­pa mie­lee­ni vuo­det Ei­se­rin keh­rää­mös­sä, ta­los­sa, jos­sa on ny­kyi­sin Me­di­a­Mar­ket, sän­ky­liik­kei­tä ja voi siel­tä pää­dys­tä os­taa ilo­lien­tä­kin.

Lue kirjoituksia

Lähetä kirjoitus

TEKSTARIT

Lähetä viesti Iijokiseudun Textaripalstalle puh. 044 0860070. Viesti maksaa operaattorisi normaalin viestimaksun. Lähetyksessä täytyy näkyä lähettäjän numero. Toimitus voi muokata lähetettyjä tekstejä.
Sähköposti toimitus@iijokiseutu.fi

24.9. 18:00

"Onhan ihan kivakin olla, kun on määritelty asunnottomaksi"

Voit lä­het­tää nu­me­roon 044 7370399 teks­ti- ja ku­va­vies­te­jä. Kii­tä, kehu, kan­nus­ta, kysy tai kum­mas­te­le – vies­teil­lä voit nos­taa eri­lai­sia asi­oi­ta kes­kus­te­luun ja mie­li­pi­tei­tä esil­le. Vies­ti mak­saa ope­raat­to­ri­si nor­maa­lin vies­ti­mak­sun. Lä­he­tyk­ses­sä täy­tyy nä­kyä lä­het­tä­jän nu­me­ro. Jos liit­ty­mä on sa­lai­nen tai pre­paid, on oma nimi ja osoi­te lii­tet­tä­vä mu­kaan vies­tiin (vain toi­mi­tuk­sen tie­toon). Toi­mi­tus voi muo­ka­ta vies­te­jä.

Lue kommentteja

Lähetä kommentteja

Iijokiseutu nostaa esiin alueensa kiinnostavimmat uutiset, puheenaiheet ja ilmiöt.

Paikallislehti julkaisee kerran viikossa keskiviikkoisin ilmestyvää paperilehteä sekä kokoaa jatkuvasti monipuolista paikallissisältöä verkkopalveluunsa.

Lehden pääasialliset levikkialueet ovat Pudasjärvi ja Taivalkoski.

  • Seuraa meitä Facebookissa

Asiakaspalvelu puh. 08 5377 633
(arkisin klo 8-16).

LUE PAIKALLISIA UUTISIA

Iijokiseutu

Koillissanomat

Oulu-lehti

Rantalakeus

Siikajokilaakso

POWERED BY ANYGRAAF

Tilaa Iijokiseutu

etusivu

uutiset

mielipide

ilmoitustaulu

perjantaipalsta

Näköislehti

Asiakaspalvelu

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Lähetä palautetta toimitukselle

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

Ilmoitukset

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

Tilausasiat

Uusi tilaus

Omat tiedot

Tilaukset

Uutiset

Talvisodan syttymisestä 80 vuotta – puna-armeijan marssiopas vuodelta 1939 kertoo Neuvostoliiton suunnitelmista

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Juha Hagelberg

30.11.2019

Päivitetty

30.11.2019
Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Juha Hagelberg

FAKTA

Juha Ha­gel­berg

Mar­ras­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä 1939 al­koi 105 päi­vää kes­tä­nyt tal­vi­so­ta Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton vä­lil­lä. Ky­sees­sä oli mo­lem­min­puo­li­nen tra­ge­dia.

Tal­vi­so­das­sa kaa­tui tai ka­to­si lä­hes 27 000 ja haa­voit­tui noin 44 000 suo­ma­lais­ta so­ti­las­ta. Si­vii­le­jä kuo­li pom­mi­tuk­sis­sa liki tu­hat.

Puna-ar­mei­jan tap­pi­oi­ta ei tark­kaan tie­de­tä, sil­lä ta­pah­tu­mat on naa­pu­ri­maas­sa ha­lut­tu vai­e­ta ja so­dan mer­ki­tys­tä vä­hä­tel­lä. Sitä on pu­hu­tel­tu ”vain pie­ne­nä ra­ja­ka­hak­ka­na”. Vas­ta neu­vos­to­val­lan ro­mah­ta­mi­sen jäl­keen so­taa on alet­tu muis­tel­la avoi­mem­min.

Ar­vi­ot neu­vos­to­jouk­ko­jen tap­pi­ois­ta liik­ku­vat 50 000 - 200 000 mie­hen lu­ke­mis­sa. Edel­li­nen on las­ket­tu so­tien jäl­kei­ses­sä Neu­vos­to­lii­tos­sa, jäl­kim­mäi­sen heit­ti ai­ka­naan Man­ner­heim. To­tuus lie­nee jos­sain sil­lä vä­lil­lä.

Voi­daan kai sa­noa, et­tä mo­lem­mat kiis­ta­kump­pa­nit läh­ti­vät so­taan val­mis­tau­tu­mat­to­mi­na. Suo­ma­lai­set var­sin hei­koin asein ja va­rus­tein; ”Ca­jan­de­rin mal­lin” so­ti­las­pu­kuun ei kai­kil­le ol­lut an­taa kuin vyö ja ko­kar­di.

Neu­vos­to­lii­tos­sa val­mis­te­lu­ja so­taa var­ten oli teh­ty jo edel­tä­vä vuo­si­kym­men, mut­ta var­sin jär­jes­tel­mäl­lis­tä ja tark­kaa tie­dus­te­lu­tie­toa tul­kit­tiin rat­kai­se­vil­ta osil­taan vää­rin. Sitä seik­kaa ei otet­tu huo­mi­oon, et­tä vas­tus­ta­ja saat­tai­si pis­tää hant­tiin.

Suo­men kan­san mie­li­a­lois­ta ja tais­te­lu­tah­dos­ta oli ra­jan taak­se tie­to­ja vä­li­tet­ty, mut­ta nii­tä ei us­kal­let­tu ylim­mäl­le ta­hol­le esit­tää. Niin­pä Neu­vos­to­liit­to läh­ti so­taan Sta­li­nin us­ko­es­sa, et­tä ”työ­tä te­ke­vä kan­sa” kään­tyi­si omaa hal­li­tus­taan vas­taan ja Puna-ar­mei­jaa ter­veh­dit­täi­siin rie­mu­saa­tos­sa.

Maa­il­man­val­lan­ku­mouk­sen ide­o­lo­gi­an mu­kai­ses­ti Suo­men val­loi­tus­ta oli Neu­vos­to­lii­tos­sa suun­ni­tel­tu jo 1920-lu­vun lo­pul­ta läh­tien.

Koko seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen neu­vos­to­va­koi­lu pyr­ki so­lut­tau­tu­maan suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan. Sekä ra­jan ta­kaa lä­he­te­tyt et­tä ko­ti­mai­sis­ta kom­mu­nis­teis­ta rek­ry­toi­dut va­koi­li­jat kar­toit­ti­vat Suo­men maan­tei­tä ja kul­ku­reit­te­jä tu­le­vaa hyök­käys­tä var­ten.

Vuon­na 1939 pai­net­tiin tie­dus­te­lun tu­lok­sis­ta eri­tyi­nen mars­si­o­pas Suo­meen, jota ja­et­tiin tal­vi­so­dan al­la hyök­käys­tä joh­ta­neil­le pu­naup­see­reil­le.

Kir­jo­ja löy­det­tiin so­dan ai­ka­na muun so­ta­saa­liin jou­kos­ta ja asia saa­tet­tiin myös Suo­men so­dan­joh­don tie­toon. Jär­jes­tys­nu­me­roil­la va­rus­tet­tu­ja mars­si­op­pai­ta ot­ti­vat so­ta­muis­toik­seen myös ta­val­li­set so­ti­laat ja toi­vat nii­tä rin­ta­mal­ta.

So­tien jäl­keen asia vii­saas­ti vai­et­tiin unoh­duk­siin. Vas­ta Gor­bats­ho­vin ai­kaan Puna-ar­mei­jan mars­si­o­pas us­kal­let­tiin suo­men­taa vuon­na 1989.

Sen teki es­poo­lai­nen so­ta­his­to­ri­an har­ras­ta­ja An­te­ro Uit­to, joka oli löy­tä­nyt ve­nä­jän­kie­li­sen te­ok­sen di­va­ris­ta 1986. Omal­la ni­mel­lään hän ei vie­lä tuol­loin us­kal­ta­nut esiin­tyä. Työ­pai­kal­laan No­ki­an kaa­pe­li­teh­taal­la oli maan toi­sek­si vah­vin kom­mu­nis­ti­joh­toi­nen am­mat­ti­o­sas­to.

Jo vuon­na 1982 Uit­to oli jul­kais­sut maa­il­man­so­taa edel­tä­viä Sak­san ja Neu­vos­to­lii­ton sa­lai­sia so­pi­muk­sia kä­sit­te­le­vän kir­jan ni­mel­tä ’Sta­li­nin is­tun­not’ sa­la­ni­mel­lä An­te­ro Kaut­to. Omal­la ni­mel­lään Uit­to on jul­kais­sut mm. te­ok­set ’Tal­vi­so­ta puna-ar­mei­jan sil­min’ (1999) ja ’Pu­na­lai­vas­ton väy­lä­op­paat Ha­mi­nas­ta Han­koon 1954-1988’ (2004).

Al­ku­pe­räis­tä Puna-ar­mei­jan mars­si­o­pas­ta on säi­ly­nyt Suo­mes­sa ai­na­kin nel­jä. Kak­si niis­tä on Ui­tol­la ja yk­si Sota-ar­kis­tos­sa, joka vas­ta op­paan suo­men­nok­sen jäl­keen us­kal­si myön­tää, et­tä heil­lä sel­lai­nen on. Yk­si kap­pa­le on Pu­das­jär­vel­lä Teu­vo Tör­mä­sen hal­lus­sa.

Vuon­na 1939 Puna-ar­mei­jan jou­koil­la oli mel­ko tar­kat tie­dot Suo­mes­ta. 200-si­vui­nen mars­si­o­pas ku­vai­lee 33 mah­dol­lis­ta tei­tä pit­kin kul­ke­vaa hyök­käys­reit­tiä, jois­ta 12 on Poh­jois-Suo­mes­sa.

Kul­la­kin ku­va­tul­la mars­si­rei­til­lä käy­dään läpi pää­tiet sivu- ja kier­to­tei­neen. Lu­e­tel­tu­na ovat myös sil­lat ja yli­kul­ku­pai­kat, ben­sii­nin­ja­ke­lu­pis­teet ja pu­he­lin­lin­jat sekä vai­ke­a­kul­kui­set maas­tot ja mah­dol­li­set ma­joit­tu­mis­pai­kat.

Teos si­säl­tää myös teis­tä otet­tu­ja va­lo­ku­via ja kak­si kart­taa sekä tal­vi­so­dan al­la Te­ri­jo­el­la Suo­men var­jo­hal­li­tuk­sek­si muo­dos­te­tun ’kan­san­hal­li­tuk­sen’ pu­heen­joh­ta­ja O.W. Kuu­si­sen ju­lis­tuk­sen, joka on päi­vät­ty jou­lu­kuun 1. päi­väl­le 1939.

50 vuot­ta myö­hem­min Uit­to ku­vaa mars­si­op­paas­ta jul­kais­tun kir­jan joh­dan­nos­sa te­os­ta hyök­käyk­sel­li­sek­si kä­si­kir­jak­si, jon­ka ai­kai­sem­pi so­ta­his­to­ri­an tut­ki­mus on jät­tä­nyt huo­mi­ot­ta Neu­vos­to­lii­ton tar­koi­tus­pe­riä ar­vi­oi­ta­es­sa. Hä­nen mu­kaan­sa se on pe­rä­ti Suo­men val­loi­tu­so­pas.

Suo­men­ta­ja heit­tää il­maan myös mie­len­kiin­toi­sen ky­sy­myk­sen sii­tä, mi­ten mars­si­o­pas ai­ka­naan saa­tiin ai­kaan. Suu­ri osa tie­dois­ta on pe­räi­sin suo­ma­lais­ten omis­ta kir­jois­ta, kar­tois­ta ja mat­kai­luop­pais­ta – mut­ta pik­ku­tark­ka tie­to pu­he­lin­lan­gois­ta, ym­pä­röi­väs­tä maas­tos­ta sekä tei­den ja sil­to­jen kun­nos­ta täy­tyy ol­la muil­la kei­noin han­kit­tua.

Kuin­ka pal­jon op­paa­seen tie­to­ja hank­ki­vat ra­jan ta­kaa tul­leet va­koi­li­jat ja mis­sä mää­rin nii­tä vä­lit­ti­vät pai­kal­li­set yh­teys­hen­ki­löt, on ar­vai­lun va­ras­sa. Asi­aa voi­daan ar­vi­oi­da tie­to­jen paik­kaan­sa­pi­tä­vyy­den ja tark­kuu­den va­los­sa, mikä te­ok­ses­sa vaih­te­lee reit­ti­koh­tai­ses­ti. Uit­to an­taa ym­mär­tää, et­tä pai­kal­lis­ta maas­toa tun­te­vat voi­vat eh­kä pää­tel­miä asi­as­ta teh­dä.

Kuu­sa­mon­ties­tä Puna-ar­mei­jan en­nak­ko­tie­dot näyt­täi­si­vät ol­leen vä­hin­tään­kin puut­teel­li­sia ja osit­tain jopa vir­heel­li­siä. Ne muut­tu­vat epä­mää­räi­sem­mik­si mitä kau­em­mas ra­jal­ta län­teen ede­tään.

Näyt­täi­si sil­tä, et­tei rei­tin ku­vauk­ses­sa ole pal­jo­a­kaan käy­tet­ty pai­kal­lis­tun­te­mus­ta. Tie­to­ja on mitä il­mei­sim­min ke­rät­ty use­am­man ul­ko­puo­li­sen va­koo­jan voi­min, joi­den ris­ti­rii­tais­ten ra­port­tien pe­rus­teel­la mars­si­rei­tin ku­vaus on koot­tu.

Ker­ron­ta kie­lii myös sii­tä, et­tei käy­tös­sä ole ol­lut myös­kään suo­ma­lai­sia kart­to­ja. Muu­ta­mis­sa ta­pauk­sis­sa rei­tin kiin­to­pis­teik­si on va­lit­tu yk­sit­täi­siä ta­lo­ja, jois­sa tie­dus­te­li­jat ovat saat­ta­neet nor­maa­lin mat­ka­lai­sen ta­paan yö­pyä. Mat­kan var­rel­ta isom­pia ky­liä ja asu­tus­kes­kit­ty­miä on sitä vas­toin jää­nyt mai­nit­se­mat­ta.

Kuu­sa­mon­tien ku­vaus ker­too jo­tain myös mars­si­op­paan ti­laa­jan tais­te­lu­tak­tii­kas­ta. Puna-ar­mei­ja oli kou­lu­tet­tu ope­roi­maan jouk­ko­voi­mal­la avoi­mes­sa maas­tos­sa. Op­paas­ta pal­jas­tuu, et­tä tien­var­ren met­sät ai­heut­ti­vat huol­ta suu­rem­pien jouk­ko­jen ryh­mi­tyk­sen suh­teen.

Met­siä myös pe­lät­tiin, kos­ka ne vai­keut­ti­vat tä­hys­tys­tä. Sii­nä suh­tees­sa mars­si­o­pas ei ol­lut ai­van täy­sin vää­räs­sä, ku­ten hyök­kää­jä tuli myö­hem­min huo­maa­maan.

Jut­tu on alun pe­rin jul­kais­tu Ii­jo­ki­seu­dus­sa 7.12.2009.

Jaa sivu:

Lisää aiheesta muualla

Tuoreimmat uutiset

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kiertonet

Uutiset5.12. 10:00

Pudasjärven seurakunnan Liepeen pappila ja kanttorila ovat myynnissä avoimella huutokaupalla

Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Toivo Kiminki

Uutiset5.12. 10:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

Naamankajärven toimintakeskuksessa avataan uusi kahvila. Avajaisviikonloppuna Pytky Cafe’ssa tarjotaan  makkaraa, pidetään arpajaisia ja Joulupukki vierailee.

Naamankajärven toimintakeskuksessa avataan uusi kahvila. Avajaisviikonloppuna Pytky Cafe’ssa tarjotaan makkaraa, pidetään arpajaisia ja Joulupukki vierailee.

Toivo Kiminki

Uutiset5.12. 10:00

Pytky Cafe avaa ovensa – Mari Kälkäjä herättää uutena yrittäjänä Naamankajärven toimin­ta­kes­kuksen hiljai­se­lostaan

Kolmessa Kurenalan kivijalkamyymälässä on menossa loppuunmyynti.

Kolmessa Kurenalan kivijalkamyymälässä on menossa loppuunmyynti.

Martta Oinas-Panuma

Uutiset4.12. 13:30

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Pudasjärven R-kioski lopettaa toiminnan – loppuunmyynti menossa

29.11. 14:15

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

4.12. 13:30

Tuttu näky tien päällä – Kuljetus Luokkanen oy palkittiin Pudasjärven Vuoden Yrittäjänä

2.12. 12:00

Joululaulut soivat raskaammalla tyylillä Pudasjärven kirkossa – katso tunnelmalliset kuvat täpötäydestä kirkosta

4.12. 07:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

5.12. 10:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

5.12. 10:00

Pytky Cafe avaa ovensa – Mari Kälkäjä herättää uutena yrittäjänä Naamankajärven toimin­ta­kes­kuksen hiljai­se­lostaan

5.12. 10:00

Pudasjärven seurakunnan Liepeen pappila ja kanttorila ovat myynnissä avoimella huutokaupalla

5.12. 10:00

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

4.12. 13:30

Joululaulut soivat raskaammalla tyylillä Pudasjärven kirkossa – katso tunnelmalliset kuvat täpötäydestä kirkosta

4.12. 07:00

UUTISET

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kiertonet

Pudasjärven seurakunnan Liepeen pappila ja kanttorila ovat myynnissä avoimella huutokaupalla

5.12. 10:00
Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Toivo Kiminki

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

5.12. 10:00

MIELIPIDE

PÄÄKIRJOITUS

Kurenalan katukuvan muutos kirpaisee – kivijal­ka­kauppa elää murroksessa

4.12.2019

KOMMENTIT

Verraton verikosto – monta poklomia on jäänyt tekemättä, koska se olisi tuottanut häpeää muille

13.11.2019

KOLUMNIT

Yliherkkyyttä? – julkinen keskustelu kirkon ja koulun välisestä suhteesta näkyy myös Pudasjärvellä

4.12.2019
Iijokiseutu

LISÄÄ AIHEESTA

IIJOKISEUDUN LUKIJOILTA

Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.

LUKIJAKUVAT JA -VIDEOT

Selaa materiaalia

Lähetä omasi

TUOREIN

Keltaiset haavat värjäävät jokimaisemaa Iijoella 5.10.

Keltaiset haavat värjäävät jokimaisemaa Iijoella 5.10.

Jouko Päiväniemi

LUKIJALTA-PALSTA

Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.

4.12. 07:00

Eräs Suomen itsenäi­syys­päivän ilta jäi pysyvästi mieleen

Muis­tuu­pa mie­lee­ni vuo­det Ei­se­rin keh­rää­mös­sä, ta­los­sa, jos­sa on ny­kyi­sin Me­di­a­Mar­ket, sän­ky­liik­kei­tä ja voi siel­tä pää­dys­tä os­taa ilo­lien­tä­kin.

Lue kirjoituksia

Lähetä kirjoitus

TEKSTARIT

Lähetä viesti Iijokiseudun Textaripalstalle puh. 044 0860070. Viesti maksaa operaattorisi normaalin viestimaksun. Lähetyksessä täytyy näkyä lähettäjän numero. Toimitus voi muokata lähetettyjä tekstejä.
Sähköposti toimitus@iijokiseutu.fi

24.9. 18:00

"Onhan ihan kivakin olla, kun on määritelty asunnottomaksi"

Voit lä­het­tää nu­me­roon 044 7370399 teks­ti- ja ku­va­vies­te­jä. Kii­tä, kehu, kan­nus­ta, kysy tai kum­mas­te­le – vies­teil­lä voit nos­taa eri­lai­sia asi­oi­ta kes­kus­te­luun ja mie­li­pi­tei­tä esil­le. Vies­ti mak­saa ope­raat­to­ri­si nor­maa­lin vies­ti­mak­sun. Lä­he­tyk­ses­sä täy­tyy nä­kyä lä­het­tä­jän nu­me­ro. Jos liit­ty­mä on sa­lai­nen tai pre­paid, on oma nimi ja osoi­te lii­tet­tä­vä mu­kaan vies­tiin (vain toi­mi­tuk­sen tie­toon). Toi­mi­tus voi muo­ka­ta vies­te­jä.

Lue kommentteja

Lähetä kommentteja

ETSITKÖ JOTAIN?

  • Seuraa meitä Facebookissa

Asiakaspalvelu puh. 08 5377 633
(arkisin klo 8-16).

Iijokiseutu nostaa esiin alueensa kiinnostavimmat uutiset, puheenaiheet ja ilmiöt.

Paikallislehti julkaisee kerran viikossa keskiviikkoisin ilmestyvää paperilehteä sekä kokoaa jatkuvasti monipuolista paikallissisältöä verkkopalveluunsa.

Lehden pääasialliset levikkialueet ovat Pudasjärvi ja Taivalkoski.

ETUSIVU

UUTISET

MIELIPIDE

ILMOITUSTAULU

ILMOITUKSET

Mediakortti ja -myynti

Jätä rivi-ilmoitus

OTA YHTEYTTÄ

Yhteystiedot

Lähetä palautetta toimitukselle

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

TILAUKSET

Tee uusi tilaus

Apua tilausasioihin

Kirjaudu sisään

Näköislehti

Arkisto

Omat tiedot

Tilausehdot

LUE PAIKALLISIA UUTISIA

Iijokiseutu

Koillissanomat

Oulu-lehti

Rantalakeus

Siikajokilaakso

POWERED BY ANYGRAAF

torstai 5.12.2019
  • Mediakortti
  • Asiakaspalvelu
  • Tilaukset
  • Omat tiedot
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Lähetä aineistoja

Kirjaudu

etusivu

uutiset

mielipide

ilmoitustaulu

perjantaipalsta

näköislehti

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Juha Hagelberg

Uutiset

Talvisodan syttymisestä 80 vuotta – puna-armeijan marssiopas vuodelta 1939 kertoo Neuvostoliiton suunnitelmista

30.11.2019

Päivitetty

30.11.2019
Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Suomessa tiedetään Puna-armeijan marssioppaita olevan ainakin neljä kappaletta. Yksi niistä on Pudasjärvellä.

Juha Hagelberg

FAKTA

Juha Ha­gel­berg

Mar­ras­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä 1939 al­koi 105 päi­vää kes­tä­nyt tal­vi­so­ta Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton vä­lil­lä. Ky­sees­sä oli mo­lem­min­puo­li­nen tra­ge­dia.

Tal­vi­so­das­sa kaa­tui tai ka­to­si lä­hes 27 000 ja haa­voit­tui noin 44 000 suo­ma­lais­ta so­ti­las­ta. Si­vii­le­jä kuo­li pom­mi­tuk­sis­sa liki tu­hat.

Puna-ar­mei­jan tap­pi­oi­ta ei tark­kaan tie­de­tä, sil­lä ta­pah­tu­mat on naa­pu­ri­maas­sa ha­lut­tu vai­e­ta ja so­dan mer­ki­tys­tä vä­hä­tel­lä. Sitä on pu­hu­tel­tu ”vain pie­ne­nä ra­ja­ka­hak­ka­na”. Vas­ta neu­vos­to­val­lan ro­mah­ta­mi­sen jäl­keen so­taa on alet­tu muis­tel­la avoi­mem­min.

Ar­vi­ot neu­vos­to­jouk­ko­jen tap­pi­ois­ta liik­ku­vat 50 000 - 200 000 mie­hen lu­ke­mis­sa. Edel­li­nen on las­ket­tu so­tien jäl­kei­ses­sä Neu­vos­to­lii­tos­sa, jäl­kim­mäi­sen heit­ti ai­ka­naan Man­ner­heim. To­tuus lie­nee jos­sain sil­lä vä­lil­lä.

Voi­daan kai sa­noa, et­tä mo­lem­mat kiis­ta­kump­pa­nit läh­ti­vät so­taan val­mis­tau­tu­mat­to­mi­na. Suo­ma­lai­set var­sin hei­koin asein ja va­rus­tein; ”Ca­jan­de­rin mal­lin” so­ti­las­pu­kuun ei kai­kil­le ol­lut an­taa kuin vyö ja ko­kar­di.

Neu­vos­to­lii­tos­sa val­mis­te­lu­ja so­taa var­ten oli teh­ty jo edel­tä­vä vuo­si­kym­men, mut­ta var­sin jär­jes­tel­mäl­lis­tä ja tark­kaa tie­dus­te­lu­tie­toa tul­kit­tiin rat­kai­se­vil­ta osil­taan vää­rin. Sitä seik­kaa ei otet­tu huo­mi­oon, et­tä vas­tus­ta­ja saat­tai­si pis­tää hant­tiin.

Suo­men kan­san mie­li­a­lois­ta ja tais­te­lu­tah­dos­ta oli ra­jan taak­se tie­to­ja vä­li­tet­ty, mut­ta nii­tä ei us­kal­let­tu ylim­mäl­le ta­hol­le esit­tää. Niin­pä Neu­vos­to­liit­to läh­ti so­taan Sta­li­nin us­ko­es­sa, et­tä ”työ­tä te­ke­vä kan­sa” kään­tyi­si omaa hal­li­tus­taan vas­taan ja Puna-ar­mei­jaa ter­veh­dit­täi­siin rie­mu­saa­tos­sa.

Maa­il­man­val­lan­ku­mouk­sen ide­o­lo­gi­an mu­kai­ses­ti Suo­men val­loi­tus­ta oli Neu­vos­to­lii­tos­sa suun­ni­tel­tu jo 1920-lu­vun lo­pul­ta läh­tien.

Koko seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen neu­vos­to­va­koi­lu pyr­ki so­lut­tau­tu­maan suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan. Sekä ra­jan ta­kaa lä­he­te­tyt et­tä ko­ti­mai­sis­ta kom­mu­nis­teis­ta rek­ry­toi­dut va­koi­li­jat kar­toit­ti­vat Suo­men maan­tei­tä ja kul­ku­reit­te­jä tu­le­vaa hyök­käys­tä var­ten.

Vuon­na 1939 pai­net­tiin tie­dus­te­lun tu­lok­sis­ta eri­tyi­nen mars­si­o­pas Suo­meen, jota ja­et­tiin tal­vi­so­dan al­la hyök­käys­tä joh­ta­neil­le pu­naup­see­reil­le.

Kir­jo­ja löy­det­tiin so­dan ai­ka­na muun so­ta­saa­liin jou­kos­ta ja asia saa­tet­tiin myös Suo­men so­dan­joh­don tie­toon. Jär­jes­tys­nu­me­roil­la va­rus­tet­tu­ja mars­si­op­pai­ta ot­ti­vat so­ta­muis­toik­seen myös ta­val­li­set so­ti­laat ja toi­vat nii­tä rin­ta­mal­ta.

So­tien jäl­keen asia vii­saas­ti vai­et­tiin unoh­duk­siin. Vas­ta Gor­bats­ho­vin ai­kaan Puna-ar­mei­jan mars­si­o­pas us­kal­let­tiin suo­men­taa vuon­na 1989.

Sen teki es­poo­lai­nen so­ta­his­to­ri­an har­ras­ta­ja An­te­ro Uit­to, joka oli löy­tä­nyt ve­nä­jän­kie­li­sen te­ok­sen di­va­ris­ta 1986. Omal­la ni­mel­lään hän ei vie­lä tuol­loin us­kal­ta­nut esiin­tyä. Työ­pai­kal­laan No­ki­an kaa­pe­li­teh­taal­la oli maan toi­sek­si vah­vin kom­mu­nis­ti­joh­toi­nen am­mat­ti­o­sas­to.

Jo vuon­na 1982 Uit­to oli jul­kais­sut maa­il­man­so­taa edel­tä­viä Sak­san ja Neu­vos­to­lii­ton sa­lai­sia so­pi­muk­sia kä­sit­te­le­vän kir­jan ni­mel­tä ’Sta­li­nin is­tun­not’ sa­la­ni­mel­lä An­te­ro Kaut­to. Omal­la ni­mel­lään Uit­to on jul­kais­sut mm. te­ok­set ’Tal­vi­so­ta puna-ar­mei­jan sil­min’ (1999) ja ’Pu­na­lai­vas­ton väy­lä­op­paat Ha­mi­nas­ta Han­koon 1954-1988’ (2004).

Al­ku­pe­räis­tä Puna-ar­mei­jan mars­si­o­pas­ta on säi­ly­nyt Suo­mes­sa ai­na­kin nel­jä. Kak­si niis­tä on Ui­tol­la ja yk­si Sota-ar­kis­tos­sa, joka vas­ta op­paan suo­men­nok­sen jäl­keen us­kal­si myön­tää, et­tä heil­lä sel­lai­nen on. Yk­si kap­pa­le on Pu­das­jär­vel­lä Teu­vo Tör­mä­sen hal­lus­sa.

Vuon­na 1939 Puna-ar­mei­jan jou­koil­la oli mel­ko tar­kat tie­dot Suo­mes­ta. 200-si­vui­nen mars­si­o­pas ku­vai­lee 33 mah­dol­lis­ta tei­tä pit­kin kul­ke­vaa hyök­käys­reit­tiä, jois­ta 12 on Poh­jois-Suo­mes­sa.

Kul­la­kin ku­va­tul­la mars­si­rei­til­lä käy­dään läpi pää­tiet sivu- ja kier­to­tei­neen. Lu­e­tel­tu­na ovat myös sil­lat ja yli­kul­ku­pai­kat, ben­sii­nin­ja­ke­lu­pis­teet ja pu­he­lin­lin­jat sekä vai­ke­a­kul­kui­set maas­tot ja mah­dol­li­set ma­joit­tu­mis­pai­kat.

Teos si­säl­tää myös teis­tä otet­tu­ja va­lo­ku­via ja kak­si kart­taa sekä tal­vi­so­dan al­la Te­ri­jo­el­la Suo­men var­jo­hal­li­tuk­sek­si muo­dos­te­tun ’kan­san­hal­li­tuk­sen’ pu­heen­joh­ta­ja O.W. Kuu­si­sen ju­lis­tuk­sen, joka on päi­vät­ty jou­lu­kuun 1. päi­väl­le 1939.

50 vuot­ta myö­hem­min Uit­to ku­vaa mars­si­op­paas­ta jul­kais­tun kir­jan joh­dan­nos­sa te­os­ta hyök­käyk­sel­li­sek­si kä­si­kir­jak­si, jon­ka ai­kai­sem­pi so­ta­his­to­ri­an tut­ki­mus on jät­tä­nyt huo­mi­ot­ta Neu­vos­to­lii­ton tar­koi­tus­pe­riä ar­vi­oi­ta­es­sa. Hä­nen mu­kaan­sa se on pe­rä­ti Suo­men val­loi­tu­so­pas.

Suo­men­ta­ja heit­tää il­maan myös mie­len­kiin­toi­sen ky­sy­myk­sen sii­tä, mi­ten mars­si­o­pas ai­ka­naan saa­tiin ai­kaan. Suu­ri osa tie­dois­ta on pe­räi­sin suo­ma­lais­ten omis­ta kir­jois­ta, kar­tois­ta ja mat­kai­luop­pais­ta – mut­ta pik­ku­tark­ka tie­to pu­he­lin­lan­gois­ta, ym­pä­röi­väs­tä maas­tos­ta sekä tei­den ja sil­to­jen kun­nos­ta täy­tyy ol­la muil­la kei­noin han­kit­tua.

Kuin­ka pal­jon op­paa­seen tie­to­ja hank­ki­vat ra­jan ta­kaa tul­leet va­koi­li­jat ja mis­sä mää­rin nii­tä vä­lit­ti­vät pai­kal­li­set yh­teys­hen­ki­löt, on ar­vai­lun va­ras­sa. Asi­aa voi­daan ar­vi­oi­da tie­to­jen paik­kaan­sa­pi­tä­vyy­den ja tark­kuu­den va­los­sa, mikä te­ok­ses­sa vaih­te­lee reit­ti­koh­tai­ses­ti. Uit­to an­taa ym­mär­tää, et­tä pai­kal­lis­ta maas­toa tun­te­vat voi­vat eh­kä pää­tel­miä asi­as­ta teh­dä.

Kuu­sa­mon­ties­tä Puna-ar­mei­jan en­nak­ko­tie­dot näyt­täi­si­vät ol­leen vä­hin­tään­kin puut­teel­li­sia ja osit­tain jopa vir­heel­li­siä. Ne muut­tu­vat epä­mää­räi­sem­mik­si mitä kau­em­mas ra­jal­ta län­teen ede­tään.

Näyt­täi­si sil­tä, et­tei rei­tin ku­vauk­ses­sa ole pal­jo­a­kaan käy­tet­ty pai­kal­lis­tun­te­mus­ta. Tie­to­ja on mitä il­mei­sim­min ke­rät­ty use­am­man ul­ko­puo­li­sen va­koo­jan voi­min, joi­den ris­ti­rii­tais­ten ra­port­tien pe­rus­teel­la mars­si­rei­tin ku­vaus on koot­tu.

Ker­ron­ta kie­lii myös sii­tä, et­tei käy­tös­sä ole ol­lut myös­kään suo­ma­lai­sia kart­to­ja. Muu­ta­mis­sa ta­pauk­sis­sa rei­tin kiin­to­pis­teik­si on va­lit­tu yk­sit­täi­siä ta­lo­ja, jois­sa tie­dus­te­li­jat ovat saat­ta­neet nor­maa­lin mat­ka­lai­sen ta­paan yö­pyä. Mat­kan var­rel­ta isom­pia ky­liä ja asu­tus­kes­kit­ty­miä on sitä vas­toin jää­nyt mai­nit­se­mat­ta.

Kuu­sa­mon­tien ku­vaus ker­too jo­tain myös mars­si­op­paan ti­laa­jan tais­te­lu­tak­tii­kas­ta. Puna-ar­mei­ja oli kou­lu­tet­tu ope­roi­maan jouk­ko­voi­mal­la avoi­mes­sa maas­tos­sa. Op­paas­ta pal­jas­tuu, et­tä tien­var­ren met­sät ai­heut­ti­vat huol­ta suu­rem­pien jouk­ko­jen ryh­mi­tyk­sen suh­teen.

Met­siä myös pe­lät­tiin, kos­ka ne vai­keut­ti­vat tä­hys­tys­tä. Sii­nä suh­tees­sa mars­si­o­pas ei ol­lut ai­van täy­sin vää­räs­sä, ku­ten hyök­kää­jä tuli myö­hem­min huo­maa­maan.

Jut­tu on alun pe­rin jul­kais­tu Ii­jo­ki­seu­dus­sa 7.12.2009.

Lisää aiheesta muualla

Tuoreimmat uutiset

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kiertonet

Uutiset5.12. 10:00

Pudasjärven seurakunnan Liepeen pappila ja kanttorila ovat myynnissä avoimella huutokaupalla

Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Toivo Kiminki

Uutiset5.12. 10:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

Naamankajärven toimintakeskuksessa avataan uusi kahvila. Avajaisviikonloppuna Pytky Cafe’ssa tarjotaan  makkaraa, pidetään arpajaisia ja Joulupukki vierailee.

Naamankajärven toimintakeskuksessa avataan uusi kahvila. Avajaisviikonloppuna Pytky Cafe’ssa tarjotaan makkaraa, pidetään arpajaisia ja Joulupukki vierailee.

Toivo Kiminki

Uutiset5.12. 10:00

Pytky Cafe avaa ovensa – Mari Kälkäjä herättää uutena yrittäjänä Naamankajärven toimin­ta­kes­kuksen hiljai­se­lostaan

Kolmessa Kurenalan kivijalkamyymälässä on menossa loppuunmyynti.

Kolmessa Kurenalan kivijalkamyymälässä on menossa loppuunmyynti.

Martta Oinas-Panuma

Uutiset4.12. 13:30

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

Eihän kirkossa sovi rymistellä, kommentoi ainutlaatuista konserttia konservatiivisempi kirkkoväki. Eikö? Kyllä sopii! Kirkko kuuluu kaikille, todisti yli 300-päinen yleisö Rokkaimmat Joululaulut konsertissa.

Eihän kirkossa sovi rymistellä, kommentoi ainutlaatuista konserttia konservatiivisempi kirkkoväki. Eikö? Kyllä sopii! Kirkko kuuluu kaikille, todisti yli 300-päinen yleisö Rokkaimmat Joululaulut konsertissa.

Juha Hagelberg

Uutiset4.12. 07:00

Joululaulut soivat raskaammalla tyylillä Pudasjärven kirkossa – katso tunnelmalliset kuvat täpötäydestä kirkosta

Molemmissa Syötekylän laskettelukeskuksissa on osa rinteistä saatu lumetettua kauden avaukseen.

Molemmissa Syötekylän laskettelukeskuksissa on osa rinteistä saatu lumetettua kauden avaukseen.

Toivo Kiminki

Uutiset4.12. 07:00

Luonnonlunta riittää – Syötteen talvikausi vauhtiin pitkän viikonlopun aikana, tarjolla monenlaista ohjelmaa

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Pudasjärven R-kioski lopettaa toiminnan – loppuunmyynti menossa

29.11. 14:15

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

4.12. 13:30

Tuttu näky tien päällä – Kuljetus Luokkanen oy palkittiin Pudasjärven Vuoden Yrittäjänä

2.12. 12:00

Joululaulut soivat raskaammalla tyylillä Pudasjärven kirkossa – katso tunnelmalliset kuvat täpötäydestä kirkosta

4.12. 07:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

5.12. 10:00

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

5.12. 10:00

Pytky Cafe avaa ovensa – Mari Kälkäjä herättää uutena yrittäjänä Naamankajärven toimin­ta­kes­kuksen hiljai­se­lostaan

5.12. 10:00

Pudasjärven seurakunnan Liepeen pappila ja kanttorila ovat myynnissä avoimella huutokaupalla

5.12. 10:00

Kolmessa Kurenalan liikkeessä on menossa loppuunmyynti – yritykset eivät ole saaneet uusia yrittäjiä jatkamaan toimintaa

4.12. 13:30

Joululaulut soivat raskaammalla tyylillä Pudasjärven kirkossa – katso tunnelmalliset kuvat täpötäydestä kirkosta

4.12. 07:00

UUTISET

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kuvassa vasemmalla näkyy vaalea Liepeen pappilarakennus ja oikealla punainen väentupa, jotka ovat talousrakennuksineen parasta aikaa myynnissä.

Kiertonet

Pudasjärven seurakunnan Liepeen pappila ja kanttorila ovat myynnissä avoimella huutokaupalla

5.12. 10:00
Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Itsenäisyyspäivänä annetaan kunniamerkkejä ja suoritetaan ylennyksiä perinteiseen tapaan.

Toivo Kiminki

Itsenäi­syys­päivän kunniamerkkejä tulossa myös Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle – katso palkittavien nimet

5.12. 10:00

MIELIPIDE

PÄÄKIRJOITUS

Kurenalan katukuvan muutos kirpaisee – kivijal­ka­kauppa elää murroksessa

4.12.2019

KOMMENTIT

Verraton verikosto – monta poklomia on jäänyt tekemättä, koska se olisi tuottanut häpeää muille

13.11.2019

KOLUMNIT

Yliherkkyyttä? – julkinen keskustelu kirkon ja koulun välisestä suhteesta näkyy myös Pudasjärvellä

4.12.2019
Iijokiseutu

LISÄÄ AIHEESTA

IIJOKISEUDUN LUKIJOILTA

Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.

LUKIJAKUVAT JA -VIDEOT

Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.

Selaa materiaalia

Lähetä omasi

TUOREIN

Keltaiset haavat värjäävät jokimaisemaa Iijoella 5.10.

Keltaiset haavat värjäävät jokimaisemaa Iijoella 5.10.

Jouko Päiväniemi

LUKIJALTA-PALSTA

Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.

4.12. 07:00

Eräs Suomen itsenäi­syys­päivän ilta jäi pysyvästi mieleen

Lue kirjoituksia

Lähetä kirjoitus

TEKSTARIT

Lähetä viesti Iijokiseudun Textaripalstalle puh. 044 7370399. Viesti maksaa operaattorisi normaalin viestimaksun. Lähetyksessä täytyy näkyä lähettäjän numero. Toimitus voi muokata lähetettyjä tekstejä.
Sähköposti toimitus@iijokiseutu.fi

24.9. 18:00

"Onhan ihan kivakin olla, kun on määritelty asunnottomaksi"

Lue kommentteja

Lähetä kommentteja

ETSITKÖ JOTAIN?

  • Seuraa meitä Facebookissa

Asiakaspalvelu puh. 08 5377 633
(arkisin klo 8-16).

Iijokiseutu nostaa esiin alueensa kiinnostavimmat uutiset, puheenaiheet ja ilmiöt.

Paikallislehti julkaisee kerran viikossa keskiviikkoisin ilmestyvää paperilehteä sekä kokoaa jatkuvasti monipuolista paikallissisältöä verkkopalveluunsa.

Lehden pääasialliset levikkialueet ovat Pudasjärvi ja Taivalkoski.

ETUSIVU

UUTISET

MIELIPIDE

ILMOITUSTAULU

ILMOITUKSET

Mediakortti ja -myynti

Jätä rivi-ilmoitus

OTA YHTEYTTÄ

Yhteystiedot

Lähetä palautetta toimitukselle

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

TILAUKSET

Tee uusi tilaus

Näköislehti

Arkisto

Omat tiedot

Tilausehdot

LUE PAIKALLISIA UUTISIA

Iijokiseutu

Koillissanomat

Oulu-lehti

Rantalakeus

Siikajokilaakso

© Iijokiseutu- Rekisteriseloste

POWERED BY ANYGRAAF

etusivu

uutiset

mielipide

ilmoitustaulu

perjantaipalsta

Näköislehti