Päivitetty
Asuessani Ranskassa ystäväni tottuivat jakamiini siltakuviin. Rakastan silloilta avautuvia maisemia, ja Pariisin 37 siltaa antavat niiden ihailuun oivan mahdollisuuden.
Useimmat ottamani kuvat olivat päivittäin käyttämiltäni kolmelta tai neljältä sillalta. Siitä huolimatta otokset ovat varsin erilaisia, sillä sillalta katsottaessa näkymät muuttuvat nopeasti: valon välkähdys veden pinnasta, rantojen kasvillisuus ja taivaan värit muokkaavat avointa maisemaa jatkuvasti.
Sillat ovat muutoinkin lempipaikkojani. Niiden avulla pääsee rannalta toiselle ilman venettä. Olen parantumaton maakrapu, jolla vielä yli 20 saaristolaiskesän jälkeenkin on vaikeuksia astua sulavasti veneeseen ja sieltä pois.
Lapseni katsovat kärsien toisiinsa, kun äiti rantautuu. Tykkään kyllä uimisesta ja veneellä matkaamisesta, mutta rannat ja laiturit ovat minulle huteraa maaperää. Sillat, sitä vastoin, ovat ystäviäni.
Myös vertauskuvallisesti sillat ovat hienoja. Ne ovat osapuolia yhdistäviä tekijöitä ja linkkejä erityisryhmien välillä. Eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat joskus kohdata helpommin keskellä siltaa.
Sillanrakennus on tärkeää monessa toiminnassa, oli sitten kyse insinööreistä, humanisteista tai vaikkapa hammaslääkäreistä. Jopa aaseilla on omansa.
Kun Pudasjärvellä puhuu silloista, on pakko puhua myös sillankaiteista. Sunnuntaisella kävelyretkellä eteeni avautui upea alkusyksyn ruskamaisema. Nappasin kuvan kännykälläni, ja siitä tuli kaunein ottamani siltakuva.
Tämä maisema on pudasjärveläisessä arjessa piilossa betonikaiteiden takana, mikä ihmetyttää minua, ja muitakin. Klaus Bremerin mielipidekirjoitus Iijokiseudussa 11. heinäkuuta siihen tulleine kommentteineen ovat vain yksi esimerkki.
Ymmärrän hyvin, että kyse on turvallisuudesta, enkä vähättele sen tarvetta. Eräs nuorista pudasjärveläisystävistäni on todennut, että hänen koulutiensä tuntui heti paljon turvallisemmalta, kun kaiteet rakennettiin.
En halua muuttaa koulutietä turvattomammaksi, mutta kysyn, eikö muunlaisia ratkaisuja ole? Itse voisin keksiä aika montakin, mutta valitettavasti en ole siltainsinööri.
Ympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille on kiistaton tosiasia. Sykähdyttävästä maisemasta voi ammentaa elinvoimaa ja positiivista energiaa. On totta, että pyörällä tai jalan kulkiessa Iijokea voi sillalta ihailla, ainakin yhteen suuntaan.
Suuri osa paikkakuntalaisista kulkee kuitenkin keskustan ja kodin väliä autolla, eivätkä he pääse nauttimaan näkymästä koskaan.
Kaiteiden toinen merkittävä haittapuoli on, että Pudasjärvi hurahtaa matkailijoilta ohi ilman minkäänlaista positiivista muistijälkeä.
Kaunis Iijoen maisema olisi mielestäni Pudasjärven keskustan vahvin markkinointivaltti, mutta se on toistaiseksi pimennossa. Tuo valtti olisi järkevää kaivaa esiin ennen kuin Pohjolan suuntaan nyt niin myönteisesti puhaltavat matkailutrendit joskus kääntyvät.
En tiedä miten betonikaideratkaisuun on päädytty, eikä sitä mielestäni kannata edes puida. Olisiko aika nostaa kissa pöydälle, ja katsoa yhdessä siltainsinöörien kanssa, miten ja millä investoinneilla betonikaiteet voitaisiin pikimmiten korvata paremmalla vaihtoehdolla?
Olen varma, että vaihtoehtoja on.
Tuija Wallgren
Kirjoittaja on hiljattain paikkakunnalle
muuttanut Pudasjärven kirjakauppaa sukupolvenvaihdoksen kautta jatkava yrittäjä.
Tuoreimmat Mielipiteet
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
MIELIPIDE
IIJOKISEUTU
Tänä vuonna lukion vanhat tanssivat Hirsikampuksen aulassa kaksi näytöstä. Illalla luvassa on vielä yleisönäytös Tuomas Sammelvuo -salilla.
Martta Oinas-Panuma
Yrityspalvelusetelin avulla yrittäjä voi hankkia omaan tarpeeseensa sopivaa ostopalvelua myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen, kuten brändin suunnitteluun, kotisivujen teettämiseen tai päivittämiseen, markkinointi- ja viestintäsuunnitelman tekemiseen.
Iijokiseutu
Kehittämisasiantuntija Heikki Juntunen esitteli päivittämisprojektia seminaarissa Syötteellä.
Toivo Kiminki
Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Nyt kun uusi vuosi on tullut ja joulun ajan hömppä on ollutta ja mennyttä, saa noin kymmenen kuukautta olla siitä hysteriasta vähän rauhallisemmilla vesillä. Siinä humussa tärkein sanoma: laps hankeen on hukkunut ja unhoittunut.
Lähetä viesti Iijokiseudun Textaripalstalle puh. 044 0860070. Viesti maksaa operaattorisi normaalin viestimaksun. Lähetyksessä täytyy näkyä lähettäjän numero. Toimitus voi muokata lähetettyjä tekstejä.
Sähköposti toimitus@iijokiseutu.fi
Iijokiseutu nostaa esiin alueensa kiinnostavimmat uutiset, puheenaiheet ja ilmiöt.
Paikallislehti julkaisee kerran viikossa keskiviikkoisin ilmestyvää paperilehteä sekä kokoaa jatkuvasti monipuolista paikallissisältöä verkkopalveluunsa.
Lehden pääasialliset levikkialueet ovat Pudasjärvi ja Taivalkoski.
Asiakaspalvelu puh. 08 8600 700
(ma-to klo 8-16, pe 8-14).
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
POWERED BY ANYGRAAF
Päivitetty
Asuessani Ranskassa ystäväni tottuivat jakamiini siltakuviin. Rakastan silloilta avautuvia maisemia, ja Pariisin 37 siltaa antavat niiden ihailuun oivan mahdollisuuden.
Useimmat ottamani kuvat olivat päivittäin käyttämiltäni kolmelta tai neljältä sillalta. Siitä huolimatta otokset ovat varsin erilaisia, sillä sillalta katsottaessa näkymät muuttuvat nopeasti: valon välkähdys veden pinnasta, rantojen kasvillisuus ja taivaan värit muokkaavat avointa maisemaa jatkuvasti.
Sillat ovat muutoinkin lempipaikkojani. Niiden avulla pääsee rannalta toiselle ilman venettä. Olen parantumaton maakrapu, jolla vielä yli 20 saaristolaiskesän jälkeenkin on vaikeuksia astua sulavasti veneeseen ja sieltä pois.
Lapseni katsovat kärsien toisiinsa, kun äiti rantautuu. Tykkään kyllä uimisesta ja veneellä matkaamisesta, mutta rannat ja laiturit ovat minulle huteraa maaperää. Sillat, sitä vastoin, ovat ystäviäni.
Myös vertauskuvallisesti sillat ovat hienoja. Ne ovat osapuolia yhdistäviä tekijöitä ja linkkejä erityisryhmien välillä. Eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat joskus kohdata helpommin keskellä siltaa.
Sillanrakennus on tärkeää monessa toiminnassa, oli sitten kyse insinööreistä, humanisteista tai vaikkapa hammaslääkäreistä. Jopa aaseilla on omansa.
Kun Pudasjärvellä puhuu silloista, on pakko puhua myös sillankaiteista. Sunnuntaisella kävelyretkellä eteeni avautui upea alkusyksyn ruskamaisema. Nappasin kuvan kännykälläni, ja siitä tuli kaunein ottamani siltakuva.
Tämä maisema on pudasjärveläisessä arjessa piilossa betonikaiteiden takana, mikä ihmetyttää minua, ja muitakin. Klaus Bremerin mielipidekirjoitus Iijokiseudussa 11. heinäkuuta siihen tulleine kommentteineen ovat vain yksi esimerkki.
Ymmärrän hyvin, että kyse on turvallisuudesta, enkä vähättele sen tarvetta. Eräs nuorista pudasjärveläisystävistäni on todennut, että hänen koulutiensä tuntui heti paljon turvallisemmalta, kun kaiteet rakennettiin.
En halua muuttaa koulutietä turvattomammaksi, mutta kysyn, eikö muunlaisia ratkaisuja ole? Itse voisin keksiä aika montakin, mutta valitettavasti en ole siltainsinööri.
Ympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille on kiistaton tosiasia. Sykähdyttävästä maisemasta voi ammentaa elinvoimaa ja positiivista energiaa. On totta, että pyörällä tai jalan kulkiessa Iijokea voi sillalta ihailla, ainakin yhteen suuntaan.
Suuri osa paikkakuntalaisista kulkee kuitenkin keskustan ja kodin väliä autolla, eivätkä he pääse nauttimaan näkymästä koskaan.
Kaiteiden toinen merkittävä haittapuoli on, että Pudasjärvi hurahtaa matkailijoilta ohi ilman minkäänlaista positiivista muistijälkeä.
Kaunis Iijoen maisema olisi mielestäni Pudasjärven keskustan vahvin markkinointivaltti, mutta se on toistaiseksi pimennossa. Tuo valtti olisi järkevää kaivaa esiin ennen kuin Pohjolan suuntaan nyt niin myönteisesti puhaltavat matkailutrendit joskus kääntyvät.
En tiedä miten betonikaideratkaisuun on päädytty, eikä sitä mielestäni kannata edes puida. Olisiko aika nostaa kissa pöydälle, ja katsoa yhdessä siltainsinöörien kanssa, miten ja millä investoinneilla betonikaiteet voitaisiin pikimmiten korvata paremmalla vaihtoehdolla?
Olen varma, että vaihtoehtoja on.
Tuija Wallgren
Kirjoittaja on hiljattain paikkakunnalle
muuttanut Pudasjärven kirjakauppaa sukupolvenvaihdoksen kautta jatkava yrittäjä.
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
MIELIPIDE
IIJOKISEUTU
Tänä vuonna lukion vanhat tanssivat Hirsikampuksen aulassa kaksi näytöstä. Illalla luvassa on vielä yleisönäytös Tuomas Sammelvuo -salilla.
Martta Oinas-Panuma
Yrityspalvelusetelin avulla yrittäjä voi hankkia omaan tarpeeseensa sopivaa ostopalvelua myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen, kuten brändin suunnitteluun, kotisivujen teettämiseen tai päivittämiseen, markkinointi- ja viestintäsuunnitelman tekemiseen.
Iijokiseutu
Kehittämisasiantuntija Heikki Juntunen esitteli päivittämisprojektia seminaarissa Syötteellä.
Toivo Kiminki
LISÄÄ AIHEESTA
Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Lähetä viesti Iijokiseudun Textaripalstalle puh. 044 0860070. Viesti maksaa operaattorisi normaalin viestimaksun. Lähetyksessä täytyy näkyä lähettäjän numero. Toimitus voi muokata lähetettyjä tekstejä.
Sähköposti toimitus@iijokiseutu.fi
ETSITKÖ JOTAIN?
Asiakaspalvelu puh. 08 8600 700
(ma-to klo 8-16, pe 8-14).
Iijokiseutu nostaa esiin alueensa kiinnostavimmat uutiset, puheenaiheet ja ilmiöt.
Paikallislehti julkaisee kerran viikossa keskiviikkoisin ilmestyvää paperilehteä sekä kokoaa jatkuvasti monipuolista paikallissisältöä verkkopalveluunsa.
Lehden pääasialliset levikkialueet ovat Pudasjärvi ja Taivalkoski.
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
POWERED BY ANYGRAAF
Sulje
Päivitetty
Asuessani Ranskassa ystäväni tottuivat jakamiini siltakuviin. Rakastan silloilta avautuvia maisemia, ja Pariisin 37 siltaa antavat niiden ihailuun oivan mahdollisuuden.
Useimmat ottamani kuvat olivat päivittäin käyttämiltäni kolmelta tai neljältä sillalta. Siitä huolimatta otokset ovat varsin erilaisia, sillä sillalta katsottaessa näkymät muuttuvat nopeasti: valon välkähdys veden pinnasta, rantojen kasvillisuus ja taivaan värit muokkaavat avointa maisemaa jatkuvasti.
Sillat ovat muutoinkin lempipaikkojani. Niiden avulla pääsee rannalta toiselle ilman venettä. Olen parantumaton maakrapu, jolla vielä yli 20 saaristolaiskesän jälkeenkin on vaikeuksia astua sulavasti veneeseen ja sieltä pois.
Lapseni katsovat kärsien toisiinsa, kun äiti rantautuu. Tykkään kyllä uimisesta ja veneellä matkaamisesta, mutta rannat ja laiturit ovat minulle huteraa maaperää. Sillat, sitä vastoin, ovat ystäviäni.
Myös vertauskuvallisesti sillat ovat hienoja. Ne ovat osapuolia yhdistäviä tekijöitä ja linkkejä erityisryhmien välillä. Eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat joskus kohdata helpommin keskellä siltaa.
Sillanrakennus on tärkeää monessa toiminnassa, oli sitten kyse insinööreistä, humanisteista tai vaikkapa hammaslääkäreistä. Jopa aaseilla on omansa.
Kun Pudasjärvellä puhuu silloista, on pakko puhua myös sillankaiteista. Sunnuntaisella kävelyretkellä eteeni avautui upea alkusyksyn ruskamaisema. Nappasin kuvan kännykälläni, ja siitä tuli kaunein ottamani siltakuva.
Tämä maisema on pudasjärveläisessä arjessa piilossa betonikaiteiden takana, mikä ihmetyttää minua, ja muitakin. Klaus Bremerin mielipidekirjoitus Iijokiseudussa 11. heinäkuuta siihen tulleine kommentteineen ovat vain yksi esimerkki.
Ymmärrän hyvin, että kyse on turvallisuudesta, enkä vähättele sen tarvetta. Eräs nuorista pudasjärveläisystävistäni on todennut, että hänen koulutiensä tuntui heti paljon turvallisemmalta, kun kaiteet rakennettiin.
En halua muuttaa koulutietä turvattomammaksi, mutta kysyn, eikö muunlaisia ratkaisuja ole? Itse voisin keksiä aika montakin, mutta valitettavasti en ole siltainsinööri.
Ympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille on kiistaton tosiasia. Sykähdyttävästä maisemasta voi ammentaa elinvoimaa ja positiivista energiaa. On totta, että pyörällä tai jalan kulkiessa Iijokea voi sillalta ihailla, ainakin yhteen suuntaan.
Suuri osa paikkakuntalaisista kulkee kuitenkin keskustan ja kodin väliä autolla, eivätkä he pääse nauttimaan näkymästä koskaan.
Kaiteiden toinen merkittävä haittapuoli on, että Pudasjärvi hurahtaa matkailijoilta ohi ilman minkäänlaista positiivista muistijälkeä.
Kaunis Iijoen maisema olisi mielestäni Pudasjärven keskustan vahvin markkinointivaltti, mutta se on toistaiseksi pimennossa. Tuo valtti olisi järkevää kaivaa esiin ennen kuin Pohjolan suuntaan nyt niin myönteisesti puhaltavat matkailutrendit joskus kääntyvät.
En tiedä miten betonikaideratkaisuun on päädytty, eikä sitä mielestäni kannata edes puida. Olisiko aika nostaa kissa pöydälle, ja katsoa yhdessä siltainsinöörien kanssa, miten ja millä investoinneilla betonikaiteet voitaisiin pikimmiten korvata paremmalla vaihtoehdolla?
Olen varma, että vaihtoehtoja on.
Tuija Wallgren
Kirjoittaja on hiljattain paikkakunnalle
muuttanut Pudasjärven kirjakauppaa sukupolvenvaihdoksen kautta jatkava yrittäjä.
Tuoreimmat Mielipiteet
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
MIELIPIDE
IIJOKISEUTU
Tänä vuonna lukion vanhat tanssivat Hirsikampuksen aulassa kaksi näytöstä. Illalla luvassa on vielä yleisönäytös Tuomas Sammelvuo -salilla.
Martta Oinas-Panuma
Yrityspalvelusetelin avulla yrittäjä voi hankkia omaan tarpeeseensa sopivaa ostopalvelua myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen, kuten brändin suunnitteluun, kotisivujen teettämiseen tai päivittämiseen, markkinointi- ja viestintäsuunnitelman tekemiseen.
Iijokiseutu
Kehittämisasiantuntija Heikki Juntunen esitteli päivittämisprojektia seminaarissa Syötteellä.
Toivo Kiminki
LISÄÄ AIHEESTA
Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.
Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Lähetä viesti Iijokiseudun Textaripalstalle puh. 044 0860070. Viesti maksaa operaattorisi normaalin viestimaksun. Lähetyksessä täytyy näkyä lähettäjän numero. Toimitus voi muokata lähetettyjä tekstejä.
Sähköposti toimitus@iijokiseutu.fi
ETSITKÖ JOTAIN?
Asiakaspalvelu puh. 08 8600 700
(ma-to klo 8-16, pe 8-14).
Iijokiseutu nostaa esiin alueensa kiinnostavimmat uutiset, puheenaiheet ja ilmiöt.
Paikallislehti julkaisee kerran viikossa keskiviikkoisin ilmestyvää paperilehteä sekä kokoaa jatkuvasti monipuolista paikallissisältöä verkkopalveluunsa.
Lehden pääasialliset levikkialueet ovat Pudasjärvi ja Taivalkoski.
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Iijokiseutu- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Sulje