Valokuituverkon suunnittelu etenee

Osuuskuntamalli yksi mahdollinen toteuttamistapa

Ensi vuoden aikana selvitetään, miten huippunopea laajakaista saataisiin kaikkien Pudasjärveläisten käyttöön. Nykyään yhteiskuntamme koko toiminta on tietoliikenneyhteyksien varassa.

Iijokiseutu23.12.2011:

Martta Oinas-Panuma

Laajakaistaverkon suunnittelu Pudasjärven alueelle etenee. Kaupunginhallitus on valinnut Laajakaista kaikille -hankkeen projektipäälliköksi Jari Jussilan.

– Tavoitteena on selvittää, miten saisimme rakennettua valokuituverkon lähes joka kotiin eli noin 90 prosenttiin talouksista, Jussila kertoo.

Kaupungin tavoitteena on saada kustannuksiltaan kohtuullinen, pitkäaikainen ja luotettava tietoliikenneliittymä kaikille asukkaille. Jussilan tehtävänä on nyt selvittää verkon rakentamisen hinta, rahoitusmahdollisuudet ja käytännön järjestelyt.

Hanke on saanut JoMMa ry:n apurahaa 82 650 euroa.

Hallituksen valtakunnallinen laajakaistahanke käynnistyi periaatepäätöksellä kolme vuotta sitten, mutta tuloksia odotetaan edelleen monin paikoin. Jo pitkään on pohdittu, miten laajakaista saataisiin myös harvaan asutuille alueille.

Pudasjärvellä operaattorit eivät ole alkaneet toteuttaa valtion tukemia hankkeita, koska niiden mukaan ne ovat kannattamattomia.

– Tiedossa on, että Sonera ei ala asian kanssa millekään, vaikka valtio rahoittaisi rakentamisesta kaksi kolmasosaa. Selvää on, että täällä työt täytyy tehdä omin voimin, Jussila tietää.

Valtion päämääränä on, että vuoden 2015 loppuun mennessä huippunopeat 100 megabitin valokuituyhteydet saavuttaisivat yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaisista toimipaikoista. Valokuituyhteydet olisivat saavutettavissa enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä.

Jussilan mukaan yksi varteenotettava vaihtoehto olisi, että asukkaista koostuva osuuskunta vastaisi valokuituverkon rakentamisesta ja ylläpidosta. Osuuskuntamallin avulla hinnat voisivat pysyä kohtuullisina.

Vastaavia kuituverkkoja on alettu rakentaa osuuskunnan voimin esimerkiksi Pohjois-Savossa Rautavaaran kunnassa. Rautavaaran kunnan asukkaista noin 80 prosenttia on mukana osuuskunnassa.

Osuuskunta tarvitsisi lainalle kaupungin takauksen. Kyseessä ei ole mitään pieniä summia:

– Runkoverkon vetäminen joka kylälle maksaa noin 10 miljoonaa euroa. Siitä valtion osuus olisi kaksi kolmasosaa. Lisäksi tarvitaan noin 6–7 miljoonaa euroa siihen, että verkko saadaan tienvarresta joka taloon.

Tavoitteena on myös tiedottaa kuntalaisia asiasta aktiivisesti.

Tulevaisuudessa yhä tehokkaampien internetliittymien tarve kasvaa jatkuvasti, kun entistä suurempia tietomääriä kulkee verkon kautta.

Jussilan mukaan valokuituverkko on tulevaisuutta. Hän arvioi, että verkon käyttöikä olisi ainakin 50 vuotta.

– Langattomissa verkoissa tekniikka vaihtuu tiheään, mutta tällainen maan alle kaivettu verkko kestää isältä pojalle, hän kuvailee.

Kuituverkot eivät vanhene eikä niiden siirtokapasiteetti häviä.

Valokuituverkko on ainut lähes viiveetön tiedonsiirtotekniikka. Varman internetin lisäksi se mahdollistaa muitakin palveluja, kuten televisiokanavat.

– Antennit joutaisivat sitten pois katoilta, Jussila miettii.

Laajakaistaselvityksen pitäisi valmistua ensi syksyyn mennessä. Parhaassa tapauksessa rakennustyötkin saataisiin käyntiin ensi vuonna, ja kokonaisuudessaan verkko rakentuisi seuraavan neljän vuoden aikana.

Jussilan mukaan toimivat yhteydet ovat tulevaisuudessa elinehto harvaan asuttujen alueiden asukkaille.

– Internet on maaseudun elämänlanka. Ensin jokaiselle on saatava toimivat yhteydet, jotta verkkoa voidaan hyödyntää arjessa, hän tiivistää.