Kuntauudistustyöryhmä esittää:
Pudasjärvi Ouluun - Taivalkoski Kuusamoon
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalle jäisi vain viisi kuntaa, Harmaana näkyvä isompi alue on Vaala, joka mahdollisesti menisi jakoon Oulun ja Kajaanin kesken. Sinisinä palloina on merkitty jaettavan kunnan osia. Ylempi pallo on Kuivaniemi, joka siis mahdollisesti liitettäisiin Kemiin.
Iijokiseutu10.02.2012:
Juha Hagelberg
Keskiviikkona julkistetun kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalle jäisi viisi kuntaa, jotka muodostuisivat lähinnä palvelutarpeiden ja työssäkäyntialueiden perusteella.
Pudasjärvi olisi työryhmän mielestä parasta liittää osaksi suur-Oulua, jonka muodostaisi 15 nykyistä kuntaa. Kysymyksessä olisi Suomen suurin kuntaliitos.
Pudasjärven lisäksi Ouluun liitettäisiin myös muut lähialueen kunnat Vaalaa, Tyrnävää ja Iitä myöten. Oulusta muodostuisi näin yli 250 000 asukkaan kunta. Väestö kasvaisi 18 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jolloin se noin 299 000 asukkaallaan kuuluisi maan suurimpiin kaupunkeihin.
Taivalkosken kohtalona olisi sulautua yhdessä Posion kanssa Kuusamoon, jonka kanssa ne tekevät jo tiivistä yhteistyötä. Etäisyydet kuntakeskusten välillä olisivat työryhmän mukaan silti kohtuulliset.
Uudessa Kuusamon kunnassa olisi noin 25 000 asukasta ja sen väestö vähenisi vuoteen 2030 mennessä 7,8 prosenttia. Väestöllinen huoltosuhde olisi 101. Yli 75-vuotiaiden osuus olisi noin 19 prosenttia.
Pudasjärven liittämistä Ouluun perustellaan sillä, että se kuuluu Oulun työssäkäyntialueeseen.
Pitkistä etäisyyksistä huolimatta ns. pendelöintiaste, eli pudasjärveläisten työmatkustaminen Ouluun on noin 10 prosentin luokkaa. Pudasjärveläisten päivittäisestä asioinnista suuntautuu Ouluun 23 prosenttia. Erikoiskaupan osalta omien palveluiden käyttöaste on sentään 42 prosenttia.
Kuntatalouden puolella Pudasjärvi on laskettu siihen joukkoon, jossa veroprosentti on maakunnan korkeimmasta päästä ja samoin on myös sen korotuspaine. Taloudessa ei ole tällä hetkellä alijäämää, mikä osittain johtuu kaupungin hiljattain saamasta valtion harkinnanvaraisesta ja harvaanasuttujen alueiden saamasta tuesta.
Valtionosuuden osuus tuloista on selvityksen mukaan kuitenkin merkittävä – ja jos valtionosuusjärjestelmä uudistuu, taloudellinen asema saattaa muuttua epävarmaksi. Suhteellinen velkaantuneisuus ei sentään ole muihin alueen kuntiin verrattuna merkittävä ongelma.
Vuoteen 2030 mennessä Pudasjärvi on ennusteen mukaan menettämässä 10 prosenttia asukasluvustaan. Yli 75-vuotiaiden osuus ylittää 20 prosenttia ja huoltosuhde tulee ylittämään luvun 110.
Tämä merkitsee sitä, että jokainen työssä käyvä pudasjärveläinen joutuisi elättämään itsensä lisäksi 1,1 ei-työllistä – mihin ryhmään kuuluvat työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja lapset. Vuonna 2010 koko maan huoltosuhde oli 51,6 eli yhtä työikäistä kohden oli noin 0,5 huollettavaa.
Taivalkoskea kuntauudistustyöryhmä naittaa Kuusamoon, vaikka sen talouden näkymät eivät ole maakunnan heikoimmasta päästä.
Kuntatalouteen on kertynyt ylijäämä yli maan keskiarvon ja velkaantumisen aste on maakunnan alhaisin 17,9 prosenttia. Valtionosuudet muodostavat kuitenkin tulopohjasta yli 40 prosenttia. Erikoiskaupan omavaraisuusaste on 41 prosenttia, Kuusamossa asioidaan 18 prosentin edestä.
Suurimpina uhkakuvina Taivalkosken tulevaisuudelle pidetään ikääntymistä ja väestön vähenemistä. Mediaani-ikä kuuluu maan toiseksi heikoimpaan viidennekseen, joka on 51-55 vuotta.
Väestöpohjan osalta Posion ja Taivalkosken kuntien kehitys näyttää työryhmän mukaan vaikealta. Kunnat menettävät ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä 14-15 prosenttia asukkaistaan. Myös Kuusamon väestökehitys on loivasti negatiivinen.
