Nuorittajoessa ei rapuja, Hirvasjoessa runsaammin

Pudasjärven raputilanne vaihteleva

Hirvaskosken alueella rapukanta on kasvussa.

Iijokiseutu01.08.2011:

Ulla-Maija Kantoniemi

Pudasjärven vesistöissä on hyvinkin vaihtelevat rapukannat, sillä osasta vesistöistä rutto on pyyhkäissyt kaikki ravut mennessään, toisaalla taas saksiniekkoja saadaan runsaastikin.

Hirvaskosken alueen raputilanteesta kertova Seppo Holmström toteaa, että sillä suunnalla rapukanta on kasvussa edellisvuosien perusteella. Seudun parhaimpia rapuvesistöjä ovat Hirvasjoki ja Iinattijoki.

– Koeravustuksista saamamme 10-12 senttiset saaliit myymme Korentojärven osakaskunnalle. He sitten siirtävät saadut ravut heikommille alueille, jotta rapukanta elpyisi, kertoo Holmström.

Hänen sanoo koeravustajien olevan Korentojärven osakaskunnan jäseniä.

– Tälle kesälle ei tosin ole ilmoittautunut vielä yhtään koeravustajaa. Vesi on poikkeuksellisen korkealla, joten ravustuksen aloitusta pitää hieman odotella, valittelee Holmström.

Parin-kolmen edellisvuoden koeravustuksissa on saatu pyydettyä vuosittain 200-300 rapua, ja alueiden rapukannat ovat alkaneet vakiintua.

– Viime vuonna saimme noin 200 rapua, mutta tämän vuoden saaliista en osaa sanoa vielä mitään, täytyy odotella koeravustusten aloitusta, toteaa Holmström.

Jonku-Korpijoki-alueellakin saksiniekkoja on, mutta Jukka Pekkalan mukaan hyvin vähän.

– Täällä on lähinnä istutettuja istukkaita. Isoja rapuja, jotka eivät enää lisäänny, on pyydetty pois, jotta saadaan tilaa poikasille, Pekkala kertoo.

Hän on kertomansa mukaan saanut jo heti ravustuskauden alettua hieman saalistakin.

Puhoskylän raputilanne on Erkki Turpeisen mukaan tällä hetkellä se, että rapuja kyllä on jonkun verran, mutta niitä ei saa pyytää.

– Puhosjokeen istutettiin 90-luvun loppupuolella rapuja, ja niitä on koepyydystettykin, Turpeinen sanoo.

Lisäksi Välijoesta löytyy rapuja, mutta kanta ei ole vielä vakiintunut kunnolla.

Kalle Kuurola naurahtaa Keinäsperän raputilanteesta, että koko ravustushomma on ollut unholassa jo useamman vuoden ajan.

– Rutto vei ravut neljä vuotta sitten Nuorittajoesta. Joskin yläjuoksulta on kuulemma senkin jälkeen saatu muuan kaveri pyydettyä, liekkö nekin kuitenkin jo kuolleet, Kuurola arvuuttelee.

Hänen mukaansa rapuja ei ruton takia löydy niin Kiiminkijoesta kuin Iijoestakaan.

Ravustuskausi käynnistyi 21.7. ja jatkuu aina lokakuun loppuun saakka.

Riistan- ja kalantutkimuslaitokselta kerrotaan, että parin vuoden takainen saalis oli koko Suomen alueella peräti 9,3 miljoonaa rapua, ja tämän vuoden rapusaaliilla on hyvät edellytykset nousta samaan suuruusluokkaan.