Alkutalvesta paljon porokolareita
Poroja kerätty pois Kuusamontien varresta
Iijokiseutu10.01.2012:
Toivo Kiminki
Joulukuu oli Pudasjärven ja Pintamon paliskuntien liikennevahinkoarviomiehille kiireistä aikaa. Pahimmillaan päivässä tuli kymmenen porovainaata. Kaikkiaan on alkutalven aikana Kuusamontien liikenne vienyt satakunta poroa hengiltä.
Pasi Törrö, Pudasjärven palkisen arviomies, pitää tilannetta aiempia talvia pahempana. Hänestä Kuusamontielle on levitetty suolalitkua aivan mahdottomasti.
Porot tulevat sen perässä tielle, ja sitten rytisee, on Törrö huomannut mielestään aivan liian monta kertaa. Hän ihmettelee sitä, miksi muutama talvi sitten kokeiltua karvasainetta ei enää tiesuolaan lisätä.
Poromiehet ovat laitelleet pantoja poroilleen, mutta Törrö harmittelee sitä, että kaikki heijastinteipit eivät pannoissa kunnolla pysy. Heijastimista on ainakin jossain määrin hyötyä, mies tietää.
Muuten Törrö ihmettelee osan Kuusamontiellä ajavien ajotapoja. Hän on pannut merkille, että jonoissa ajetaan aivan liian lähekkäin ja vauhti pidetään kovana kelillä kuin kelillä.
Joulunalusviikolla poroja alettiin kerätä pois maastosta oikein urakalla, Törrö tietää. Kurenalan ja Kuksan väliltä on kotiruokintaan otettu viitisensataa eläintä. Se on varmasti vähentänyt kolareita.
Seppo Tolkkinen, yksi Pintamon paliskunnan liikennevahinkojen arviomiehistä, myöntää hänkin vahinkoja tulleen paljon. Tänä talvena ne vielä sattuivat tavallista lyhyemmällä ajalla.
Tolkkinenkin pitää tiesuolaa pahimpana syyllisenä porojen Kuusamontiellä viihtymiseen. Hän kuitenkin tietää, että porot vaihtavat laidunmaita ja siksikin tien yli siirtyilevät.
Molempien palkisten arviomiehet ovat panneet merkille porokolareita sattuvan niin vieraspaikkakuntalaisille kuin tutulla tiellä kulkeville. Tolkkisen mukaan niitä tulee paljon tiellä liikkuville, mutta omilla ajotavoilla niitä voi ainakin yrittää välttää.
Arviomiehen pitää lähteä kolaripaikalle kun tieto poliisilta tulee. Jokaisella on oma vastuualueensa, ja tarvittaessa, jos itse ei paikalle pääse, hän soittaa paikalle lähimmän arvioijan.
Arvioija toimii tehtävässään kunniansa ja omantuntonsa mukaan puolueettomasti, kuten on tehtävän ottaessaan luvannut. Oman tai perheensä kolariporoa arvioidessa hänen pitää hankkia paikalle toinen arvioija tai ainakin vieras todistaja.
Sekä Törrö että Tolkkinen kertovat porokolarin ajaneiden suhtautuvan nykyään arviomieheen hyvin asiallisesti. Kiitostakin tulee, kun penkkaan suistunutta autoa tielle avustetaan.
Törrö muistelee joskus takavuosina kiukkua puretun tasajalkaa hyppimällä poroa lopettamaan tulleen poromiehen edessä.
Arviomiehet kertovat kolarissa kuolleen poron menevän liki poikkeuksetta ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Syyserotuksessa pistetty loislääkitys vaatii varoajan.
Tuskinpa äkäisinkään poron omistaja ottaa kolariporon edes omaan käyttöön. Lihat menevät pilalle pienestäkin töytäisystä, ja ainakin rikkoutunut rapamaha antaa kirpeän sivumaun lihaan, Seppo Tolkkinen naurahtaa.
Poron omistajalle eläimen kuolema on aina myös taloudellinen menetys, vaikka siitä korvauksen saakin. Korvaus lasketaan poron keskimääräisen painon ja keskimääräisen lihanhinnan mukaan siitosarvokertoimella.
Destian työmaapäällikkö Vesa Tihinen tietää alkutalven säiden aiheuttaneen normaalia runsaamman suolan käytön Kuusamontien liukkauden torjunnassa. Liikenneviraston tielle antamien normien mukaiseen kitkaan ei hiekan levittämisellä päästäisi.
Eikä hiekkakaan ole puhdasta, vaan siinäkin on suolaa, joten sitä väkisinkin tielle liukkauden torjunnassa leviää, Tihinen tietää. Pelkästä suolan kylvämisen riemusta eivät urakoitsijat sitä suinkaan levitä. Itse asiassa ylenmääräinen suolankäyttö lopulta keventää urakoitsijan tilipussia.
Suolan määrää säätelee sitä levittävän auton tietokoneohjattu laitteisto, Tihinen sanoo. Hiekka taas kylvetään mekaanisesti ohjatulla levittimellä.
Alkutalven vaikeita olosuhteita osoittaa se, että Destian alueurakan teille Pudasjärvellä ja Taivalkoskella on marras-joulukuun aikana jouduttu levittämään hiekkaa jo 700 tonnia kun sitä koko viime talven aikana meni 1000 tonnia.
Kuusamontiellä liikkujilta on tullut palautetta, jonka mukaan liukkauden torjunnassa on onnistuttu hyvin alkutalven aikana, Tihinen kertoo.
Faktat:
Monenlaisia korvauksia
Kolarissa kuolleen poron omistaja saa korvauksen liikennevakuutuskeskukselta. Korvausten maksatus on keskitetty sinne, koska on katsottu kuitenkin varsin pienen osan yhtiöiden maksatuksista koostuvan poroihin kohdistuvista vahingoista.
Porokolareiden korvausten käsittelykin vaatii erityisosaamista, ja vakuutusyhtiöt ovat katsoneen parhaaksi keskittää sen yhteen paikkaan.
Keskus maksaa korvauksen parhaimmillaan viikon kuluessa siitä, kun arviomiehen lausunto on sinne saapunut. Korvaus maksetaan paliskunnalle, joka tilittää rahat edelleen poron omistajalle. Liikennevakuutuskeskus maksaa myös arviomiesten kulut.
Korvaus porosta lasketaan keskimääräisen lihan hinnan ja poron keskimääräisen painon mukaan. Kolmantena tekijänä on kuolleen poron siitosarvo.
Tänä vuonna lihakilon hinnaksi on määritelty 6,91 euroa kilolta. Siitoshirvaan kerroin on puolitoista, siitosvasan kaksi ja siitosvaatimen kolme.
Siitosvasasta maksetaan korvausta kolmisensataa, hirvaasta neljäsataa ja vaatimesta 726 euroa. Jos auton töytäisemäksi on jäänyt hyvä kilpaporo, voi korvaus nousta selvästi yli 2000 euron.
Porokolarissa tulleet henkilövahingot korvaa liikennevakuutus. Vaurioituneen auton vahingot korvataan hirvivahinkovakuutuksesta, jonka hankkiminen on vapaaehtoista.
Korvauksessa on omavastuu, mutta se ei vaikuta vakuutuksen bonuksiin.


