Maahanmuuttotäyteinen kyläpäivä Hirvaskoskella

Hirvaskosken kansainvälisillä kyläpäivillä pohdittiin maahanmuuttajien kotoutumista. ”Miniseminaarissa” asiasta keskustelivat Paula Ylitalo, Antti Holmström, Virpi Harilahti-Juola, Pietarista syntyisin olevat Svetlana ja Juri Besbalov, Alpo Laakkonen, Nina Riekkinen Kostamuksesta sekä Mervi Herukka.

Iijokiseutu04.10.2011:

Juha Hagelberg

Hirvaskosken koululla vietettiin lauantaina kansainvälistä kyläpäivää. Pikaisesti pystyyn laitettu markkinatapahtuma veti iltapäivän mittaan myyjiä ja ostajia paikalle harvakseltaan.

Ulkomaan eläviä ei kovin paljoa oltu lyhyessä ajassa paikalle saatu, mutta sen verran maahanmuuttajia kuitenkin, että päästiin yhdessä pohtimaan, mitä yhteisiä juttuja alkuasukkaiden kanssa voitaisiin yhdessä tehdä.

Idean teemapäivän järjestämisestä Hirvaskosken kyläyhdistykselle heittänyt Osallisena Suomessa -projektin vetäjä Virpi Harilahti-Juola kertoi, että tarkoituksena on etsiä uusia toimintatapoja tehdä maahanmuuttajatyötä ja helpottaa heidän kotoutumistaan:

– Parhaiten se onnistuu tekemisen ja osallistumisen kautta. Näin tullaan parhaiten tutuksi kantaväestön kanssa, sanoi Harilahti, jonka mukaan suomalaiset tule helposti vieraalle juttelemaan, jos ei ole yhteistä tekemistä. Mutta kun tutustutaan, kaveruus on yleensä vakavaa.

Tällä hetkellä Pudasjärvellä asuu noin 80 maahanmuuttajataustaista ihmistä, jotka ovat sijoittuneet eri puolille pitäjää. Lisäksi on vielä noin 100 pakolaisiksi luokiteltua ihmistä Pudasjärven pakolaiskeskuksessa.

Tapahtuman järjestämisestä vastanneen Hirvaskosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Ylitalon mukaan näissä merkeissä kokoonnuttiin lauantaina ensimmäistä kertaa ja toimintaa on tarkoitus laajentaa muillekin kylille. Maahanmuuttajatoimintaan on ollut halukkuutta esimerkiksi Livolla.

Järjestetyssä ”miniseminaarissa” paikallinen kyläaktiivi ja maanviljelijä Antti Holmström oli sitä mieltä, että kylätoiminta on laaja-alaista ja maahanmuuttajat voivat olla siinä yksi tekijä:

– Portit ovat auki kaikille. Vain suomalaiset keskenämme emme voi enää elää, muotoili Holmström ja olisi nostanut toimintaa pyörittäville naisille hattuaan, jos sellainen olisi ollut mukana.

Samalla sekä Ylitalo että Holmström tunnustautuivat itsekin jonkin asteisiksi maahanmuuttajiksi, sillä heidän yhteinen esi-isänsä oli aikanaan saapunut kylälle Ruotsista.

Lue lisää paperilehdestä.