Lähienergia lämmittämään koulua ja maatilaa

Iijokiseutu07.12.2011:

Toivo Kiminki

Sarakylän koulun lämmitys alkoi hoitua viime viikon lopulla paikallisella energialla. Lasse Puhakka kippasi karsimattomasta sekapuusta ja sahuupinnoista hakettamansa kärrykuormallisen pikku viimeistelyä vaille valmiin lämpölaitoksen hakesäiliöön. Ihan muutamalla kärryllisellä ei säiliö täyty.

Säiliö, jonka katto liukuu sivuun täytön ajaksi, on 70 kuutiometrin vetoinen. Kovin usein ei sitä siis tarvitse täyttää, sillä Arto Tuominen, Puhakan ja Pasi Haatajan kanssa PLA Energia-nimisen yhtiön osakas, tietää lämmityksen nielaisevan nelisensataa kuutiota haketta vuodessa.

Koulun rakennusten kuutisensataa neliömetriä on haukannut vuosittain lämmitysöljyä yli 30 000 litraa. Se korvataan vastaisuudessa paikallisten metsänomistajien mailla kasvaneella puulla.

Yhtiön osakkaat harventelevat itse puuta metsistään sen minkä muilta töiltään ehtivät, mutta Tuominen arvelee sitä jouduttavan ostamaankin. Kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiö toimittaa lämmön Sarakylän koululle omistamastaan lämpölaitoksesta.

Isolta osin osakkaiden työtä olevan rakennuksen sisällä oleva tekniikka on lähtenyt toimimaan Tuomisen mukaan jopa yllättävän hyvin. Häiriöhälytyksiä ei kännyköihin ole tullut, joten osakkaiden osana on ollut vain ihastella laitoksen lukuisia mittareita ja seurata niiden mukaan hyvin pyörivää toimintaa.

Kattilassa on tehoa 150 kilowattia. Lämmitetty vesi siirtyy koululla olevaan lämmönvaihtimeen ja siitä verkostoon. Varalla on vielä koulun öljykattila. Arto Tuomisen mukaan laitoksen kustannusarvio oli reilut 100 000 euroa. Kaupunki maksaa energiasta perusmaksun ja lämmön kulutuksen mukaan mitattuna.

Pykälää pienempi lämpölaitos on viimeistelyä vaille valmis Metsälässä Aholan tilalla. Kauhajokelaisen yrityksen tekemä kattila alkaa piakkoin puskea lämpöä ja kuumaa vettä tilan asuinrakennuksiin, navettaan ja konehalliin.

Jukka ja Kalevi Särkelä ynnäilevät lämmitettävää tilaa olevan reilut 400 neliömetriä. Näihin asti pakkasta on torjuttu kunkin rakennuksen erillisellä keskuslämmityksellä.

Särkelät eivät laske lämmityskustannuksiin isoa huojennusta tulevan, omasta metsästä kun on lähtenyt niin halkoa kuin tulevaa hakelämmityksen raaka-ainetta.

Lämmitystyö helpottuu tuntuvasti, kun enää ei tarvitse kattiloihin tulta viritellä ja niihin halkoja lisäillä, Jukka Särkelä miettii. Myös turvallisuus lisääntyy, kun lämmitys hoituu erillisestä rakennuksesta.

Uutta lämpöjärjestelmää suunnitellessa oli Särkelöillä mietinnässä myös maalämpö. Kaavailussa oli myös yhteinen lämpölaitos naapuritilan kanssa. Se olisi kuitenkin vaatinut kolmisensataa metriä lämpökanaalia ja tullut liian kalliiksi, oli tulos.

Särkelän lämpökeskuksen siiloon sopii seitsemän kuutiometriä haketta. Sen täyttö tapahtuu traktorin etukuormaajalla muutaman sadan metrin päästä hakevarastosta.

Vuodessa tarvittavaksi arvellun hakemäärän, 150 kuutiota, teko ei vie urakoitsijalta paria päivää kauempaa, Särkelät laskevat. Halontekokaan ei veljeksiltä kokonaan pääse unohtumaan, niitä kun tarvitaan edelleen leivinuuneihin.