Jokaisella tulijalla on oma tarinansa

Pudasjärvelle muutetaan eri syistä

Iijokiseutu13.01.2012:

Martta Oinas-Panuma

Lämminhenkinen ja kotoisa opiskelutila kirjastorakennuksen kulmassa on täyttynyt puheensorinasta. Keskustelusta erottaa ainakin suomen, venäjän ja englannin kielen sanoja.

Aamupäivällä uuden kotoutumiskoulutuksen opiskelijat kävivät kaupassa ja kirjastossa. Koulutuksen tavoitteiden mukaisesti he ovat tutustuneet arkisiin tilanteisiin käytännössä.

Nyt opiskelijat ovat palanneet opiskelutilaansa ja jatkavat suomen kielen opiskelua jokainen omalla tasollaan.

Tällä viikolla koulutukseen on osallistunut neljä naista. Jokaisella heistä on oma tarinansa siitä, miten he ovat päätyneet Suomeen ja Pudasjärvelle. Jokaisella heistä on myös haaveita tulevaisuudesta.

Yksi koulutukseen osallistuvista naisista on viime syyskuussa Pudasjärvelle muuttanut Meltem Juurikka. Hän on kotoisin Turkista, mutta on asunut viimeiset kolme vuotta töidensä vuoksi Bulgariassa.

Bulgariasta Juurikka löysi suomalaisen miehensä. Yhteinen tarina alkoi, kun hän tapasi lomalla olleen miehen Sofian lentoasemalla. Mies sattui olemaan pudasjärveläinen. Viime keväänä pari meni naimisiin, ja syksyllä yhteinen elämä alkoi Pudasjärvellä.

– Täällä on parempi asua kuin Bulgariassa. Tykkään opiskella ja haluan oppia suomen kieltä, Juurikka kertoo.

Juurikan suomen kielen opiskelu on edennyt vauhdikkaasti. Kielen oppimista on auttanut se, että Juurikan kielitaito on jo valmiiksi laaja. Hän osaa turkkia, kreikkaa, englantia ja venäjää.

Koulutukseltaan Juurikka on kemian insinööri, mutta viime vuosien aikana hän on työskennellyt myyjänä ulkomaan kaupan alalla. Lähitulevaisuudessa Juurikka ei mieti töiden tekoa, koska pariskunnalle on toukokuussa syntymässä vauva. Myöhemmin häntä voisi kiinnostaa kaupallinen ala, esimerkiksi myyntityö turismin parissa.

Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on löytää kunkin opiskelijan omat vahvuudet. Maahanmuuttajat voivat uudessa kotimaassaan hyödyntää koulutustaan, työkokemustaan ja kiinnostuksenkohteitaan.

Somaliasta Suomeen kolme vuotta sitten tullut Aasha Bedel on niin nuori, että ei ole ehtinyt luoda uraa lähtömaassaan. 19-vuotias Bedel asuu nyt yksin Pudasjärvellä ilman perhettä.

Uudessa koulutuksessa Bedel on mielellään mukana, koska hänen ensisijaisena tavoitteenaan on oppia suomen kieli kunnolla. Bedel haaveilee lähi- tai sairaanhoitajan ammatista ja haluaisi tulevaisuudessakin asua Pudasjärvellä.

Pudasjärvelle muutetaan myös töiden takia. Eneli Moorast, hänen miehensä ja heidän kolme lastansa muuttivat koko perheen voimin Pudasjärvelle puolitoista vuotta sitten Tarton läheltä Virosta.

Perhe on viihtynyt Pudasjärvellä hyvin. Perheen vanhemmat lapset ovat yläasteella ja nuorin, 4-vuotias Tuule, kulkee äitinsä mukana.

– Tämä on rauhallinen paikka, vähän samanlainen kuin Etelä-Viro. Ihmiset ovat ehkä vähän hitaita, kenelläkään ei ole kiirettä, Moorast nauraa.

Moorast on päässyt hyvin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Viime kesänä hän oli museolla töissä ja loppuvuodesta harjoittelussa kukkakaupassa.

Moorast on opiskellut käsityöalaa ja pitänyt käsityökursseja Virossa. Syksyllä hän sai kansalaisopistolta opettajan töitä ja kevätlukukaudella on alkamassa hänen ohjaamiaan kursseja.

Ryhmässä on myös toinen käsitöiden taitaja, Ukrainasta Suomeen muuttanut Lena Grigorenko. Opetustilan pöydällä on kasa esitteitä, joissa esitellään toinen toistaan koreampia ja taidokkaammin tehtyjä juhlapukuja. Sellaisia Grigorenko on Ukrainassa ommellut työkseen.

Hän on asunut Pudasjärven Poijulassa suomalaisen miehensä kanssa toukokuusta asti. Grigorenko haluaisi tehdä ompelijan töitä myös Suomessa, ja hänen haaveissaan siintää, että hän voisi toimia esimerkiksi yrittäjänä.

Hänellä on ammattikäyttöön soveltuvia ompelukoneita, joten kaluston puolesta se olisi mahdollista. Suomalaiseen työelämään Grigorenko on ehtinyt jo tutustua harjoittelussa päiväkodissa.

Kaikki koulutukseen osallistuvat ovat tyytyväisiä uuteen toiminnalliseen koulutusmalliin. Tulevaisuus Pudasjärvellä näyttäytyy valoisana.