Ison perheen joulu valmistuu yhdessä tekemällä

Itse leipomalla tulee oikea Joulu

Iijokiseutu20.12.2011:

Toivo Kiminki

Kummalan perheen keittiössä käy hyörinä, kun joulun leivonnaiset ovat työn alla. Pasi on tuonut kuivat halot edellisenä iltana valmiiksi. Heti aamusta virittää Rauni tulen leivinuuniin.

Itse asiassa sitä on lämmitetty jo edellisenä päivänä, muuten ei rieskan paistoon riittävän korkeaa lämpöä saataisi. Kun uunin lämpömittari hipoo neljääsataa, on aika pistää rieskat arinalle.

Rauni Kummala naurahtaa oppineensa rieskanteon Maija-anopiltaan, mutta myöntää ettei ole vielä tämän tasolle päässyt taidossa. Ruisleivän teko taas on hänellä lähtöisin kotoa Tuhansuolta, Elsa-äidiltä.

Vieläkin kauemmas voi talon leivontaperinteen nähdä ulottuvan. Isompaa leipomusta, kuten juuri jouluksi tehtävää, varten käännäyttää Rauni pitkän keittiönpöydän kannen.

Pöytä on peräisin Pasin kotitalosta. Sen jalkaosasta löytyy tekijän nimikirjaimena iso R ja vuosilukuna 1877. Pienillä virityksillä pöytä on edelleen leivontaan hyvin sopiva ja palvelee päivittäin perheen ruokapöytänä.

Mutta leivontapäivä ei ole kuin alussa, kun rieskat on paistettu. Seuraavaksi uuniin pannaan ohuet ruisleivät. Taikinan on Rauni Kummala tehnyt muutaman vuosikymmenen ikäiseen puiseen juurisaaviin.

Tämän joulun alla urakka onkin melkoinen. Ruisleipää valmistuu paitsi omaan käyttöön, myös lasten luokan myyjäisiin Rimmille ja kotikylän rauhanyhdistyksen myyjäisiin.

Lähes sata leipää tulee, kun kaksi kahdeksan litran taikina-annosta pöydällä kaulitaan, pistellään ja rei´itetään, leipuri laskee. Leipuri naurahtaa ensimmäisten voivan paistaessa vähän palaa, ennen kuin tuntuma uunin lämpöön tulee.

Raunin mielestä ruisreikäleivän teossa on erityistä juhlavuutta. Leivonta on perheenäidin mielestä myös edullista, Kummaloiden ruokapöytään hankitaan leipää kaupasta varsin harvoin. Leivontapäivän hän myöntää kyllä työstä käyvän, mutta on se niistä perheenäidin töistä ihan mukavimmasta päästä.

Joulun alla ei leivonta pääty lämpimäisleivän maistamiseen. Työn alle tulee piparitaikina ja silloin tulee pöydän ääreen auttavia käsipareja. Kotona olevat lapset ovat mielellään mukana joulun valmisteluissa.

Monen malliset piparkakut tehdään itse tehdystä taikinasta ja paistetaan iltapäivän mittaan. Kun lämpöä riittää, voi niiden paistamisen jälkeen vielä leipaista ja paistaa pullaa.

Piparit aloittavat varsinaiset joulun leipomiset Kummalan perheessä. Torttujen kanssa Rauni epäilee tulevan pientä ongelmaa. Voi on ollut vähissä kauppojen hyllyiltä, ja itse tehtyyn torttutaikinaan se ehdottomasti kuuluisi.

Varsinaiset joulupullat tehdään jouluviikolla, samoin kuin kahvikakut. Vielä kun pyöräyttää sämpylätaikinat ja paistaa ne, voi leipuri avustajineen jo vähän huokaista ja aloittaa jouluun hiljentymisen, Rauni Kummala suunnittelee.