Kaupan palveluverkkoselvitys 2030:

Isoja kauppakeskuksia vain alueellisiin keskuksiin

Pudasjärven matkailun tarpeet otettu huomioon

Iijokiseutu20.01.2012:

Juha Hagelberg

Maakuntaliiton tilaama Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 -selvitys valmistui viime syksynä. Maakuntahallitus käsittelee asiaa maakuntakaavan uudistamisen pohjaksi maanantaina.

Selvityksen mukaan kaupan laskennallinen lisätarve maakunnassa on noin 850 000 neliötä mikä merkitsee noin 60 prosentin lisäystä nykyiseen pinta-alaan.

Päivittäistavara- ja erikoiskaupan palvelujen tarvetta on arvioitu lähinnä väestönkehityksen ja ostovoiman perusteella. Selvitys laadittiin vastaamaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia – erityisesti koskien uusia kaupan suuryksiköiden sijaintia.

Selvityksessä painotetaan Oulun seudun ohella Raahen, Ylivieskan ja Kuusamon roolia alueellisina kaupan keskuksina. Lisärakentamista ja uusia kaupan suuryksiköitä tulisi ensisijaisesti osoittaa sinne.

Suurempien asutuskeskusten ulkopuolelle sijoitettavia suurempia kauppapaikkoja olisi selvityksen mukaan myös Kempeleessä, Kalajoella ja Iissä. Muita jatkosuunnittelussa arvioitavia alueita olisi Haukiputaalla, Limingassa ja Kiimingissä.

Muualle maakuntaan voitaisiin suunnitella kauppakeskuksia, jotka ovat kerrosalaltaan alle 5000 neliötä.

Useissa selvitykseen annetuissa lausunnoissa kritisoitiin alueellisiin keskuksiin tukeutuvaa politiikkaa ja toivottiin suurten yksiköiden mahdollistamista myös pienempiin kuntakeskuksiin.

Pudasjärven lausunnossa vaadittiin mm. matkailun huomioon ottamista kaupan sijoituksessa ja mitoituksessa. Kaupungin mielestä kunnille on lisäksi jätettävä riittävä mahdollisuus sekä määrälliseen että sijainnilliseen kaupan ohjaukseen.

Kehitysjohtaja Mikko Kälkäjän mukaan selvitys katsottiin pääosin vastaavan harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin. Lisäksi Pudasjärven kanta on noteerattu, sillä ostovoiman laskentaan on otettu huomioon myös kasvavat matkailijavirrat eikä pelkästään keskustaajaman asukasluku.

– Tämä vahvistaa Pudasjärven asemaa tulevaisuudessa uusien kauppapaikkojen sijoittelussa, toteaa Kälkäjä, jonka mukaan keskusteluja asiasta on käyty useiden kauppaketjujen kanssa.

Perusmielenkiinto on kuulemma olemassa ja nyt maakunnallisten linjausten valmistuessa ollaan tältäkin osin paremmassa asemassa.

Maaseutukuntien keskustat eivät ole Pudasjärven kaupungin mielestä kehittyneet, vaan kauppapalvelut ovat siirtymässä vilkkaiden liikenneväylien varteen.

Keskustaajaman kauppapalveluiden ennakoitiin lausunnossa sijoittuvan entistä enemmän Kuusamontien suuntaisesti.

Tämä ei Kälkäjän mukaan tarkoita kaiken keskittämistä valtatien varteen, vaan käsitettä keskuta pitäisi ajatella hiukan eri tavalla:

– Vaikka hallinnollinen keskus on sivussa, liike-elämä ei voi keskittyä liikenneväylien ulkopuolelle.

Palveluverkkoselvityksen kuntakyselyn jälkeen Pudasjärvellä onkin käynnistynyt VT-20-Kurenalus risteysalueen kauppapalvelujen suunnitteluhanke.

Liikennejärjestelyiden mietintä Kurenalan kohdalla on käynnissä olleen prosessin takia ollut jäissä, mutta Kälkäjän mukaan niihin voidaan nyt paneutua aivan eri pohjalta:

– 10-20 vuoden aikajänteellä mietinnän alle tulee esimerkiksi Kurenalan koulun kohtalo. Väistyykö se tulevaisuudessa uusien liittymäjärjestelyiden tieltä?

Pitkäaikainen toive on Kälkäjän mukaan ollut, että risteykseen saataisiin liikenneympyrä, mutta liikennehallinto ei vielä toistaiseksi suhtautunut ole asiaan myötämielisesti.