Hiilijalanjälki näkyy laskurilla

Hirsitalojen ekologisuuden todistaminen eteni pitkän askeleen

Metsähallituksen piakkoin valmistuvalla toimitalolla todettiin olevan pieni hiilijalanjälki. Talon rakentamisprosessia esitteli vieraille tekninen johtaja Heikki Majala (etualalla oikealla) rakentajayhtiö Sonell Oy:stä. Toinen vasemmalta arkkitehti Matti Alasaarela Hirsitalokortteli-hankkeesta.

Iijokiseutu25.08.2011:

Pasi Haarahiltunen

Hirsirakennuksen hiilijalanjälki on nyt laskettavissa tarkoitusta varten kehitetyn tietokoneohjelman avulla. Ensimmäisenä koko maailmassa suoraan hirsitaloon sovellettua ohjelmaa esittelivät sen koonneet VTT:n edustajat maanantaina Pudasjärvellä.

Samalla on Hirsitalokortteli-hankkeessa laskettu Hirsikunnaalle valmistuvan Metsähallituksen toimitalon ympäristövaikutuksia. Itse hirsiseinien hiilidioksidipäästöjen todettiin olevan hyvin pieniä verrattuna talon kokonaispäästöihin.

– Tässä on paljon latautunutta toivoa vihreämpään maailmaan, tulkitsi uuden laskurin avaamia näkymiä Kontiotuotteen toimitusjohtaja Jalo Poijula.

Uuden laskurin luomiseksi ei pyörää tarvinnut uudelleen keksiä, vaan siinä sovellettiin rakennusteollisuudessa jo käytössä olevia malleja. Laskennassa otetaan huomioon jokaisen rakennusraaka-aineen tuottamiseen kulunut energia sekä haitalliset päästöt, erityisesti hiilidioksidi. Talon paino lasketaan ilmoitettujen rakennustarvikemäärien perusteella ja kunkin eri raaka-aineen tuotannon vaikutukset lasketaan yhteen.

Metsähallituksen toimitalon painoksi saatiin 286 tonnia ja rakennusosien valmistuksen kasvihuonekaasupäästöiksi 53 tonnia. Esittelyä kuulemassa olleita Suomen hirsirakennusteollisuus ry:n hallituksen jäseniä miellytti tieto, että päästöistä vain 13 prosenttia tuli hirsiseinistä. Suurimpia päästölähteitä olivat alapohja ja välipohja, joissa on käytetty mm. betonia, kipsiä ja terästä.

Tilaisuudessa ei kuitenkaan haluttu ruveta vertailemaan eri rakennusmateriaaleista rakennettujen talojen hiilijalanjälkeä, mutta yleisön perätessä jonkinlaista suuntaa asiasta, vastasi Matti Alasaarela Hirsikortteli-hankkeesta, että kun puuseinäneliö sitoo runsaat sata kiloa hiilidioksidia, tuottaa vastaava betoniseinä päästöä saman verran taivaalle.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa laskennallista tietoa hirsirakentamisen ekologisuudesta. Kehittämisjohtaja Mikko Kälkäjä pudasjärven kaupungista kertoi hankkeen taustasta, että kaksi vuotta sitten luvattiin silloiselle ympäristöministerille tehdä laskentamalli hirsirakentamiseen. Hirsirakentamisen ekologisuus on näihin saakka perustunut enemmänkin mutu-oletuksiin.

Herätys tutkimustiedon hankkimiseksi sai sysäyksen taannoisista valtioneuvoston asetussuunnitelmista, joiden mukaan paksutkin hirsirakenteet olisi pitänyt ruveta lisäeristämään. Asiaan otti voimakkaasti kantaa juuri hirsirakennusteollisuus, ja mukana palautteen antamisessa oli myös Pudasjärven kaupunki. Lisäeristyksen katsottiin tuhoavan alkuperäisen ajatuksen hirsirakenteen ekologisuudesta ja terveellisyydestä.

Hirsitalolaskurin kehittämiseksi perustettiin hanke, jossa VTT (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) sekä keräsi pohja-aineistot raaka-aineista että teki ohjelman niiden päästöjen ja energiankulutuksen laskemiseksi. Pudasjärven tilaisuudessa kysyttiin hankkeen osapuolilta myös siitä, onko ohjelma vapaasti kaikkien käytettävissä.

Kälkäjän mukaan se on, koska sen tekemiseen on käytetty julkista tukirahaa. Tosin asia jäi hiukan auki, mutta se tuli ainakin selväksi, että hirsirakennusteollisuus sitä voi käyttää.